Oululaistunut Nada Nabhani päätyi itämaisen tanssin opettajaksi sattumalta tultuaan Suomeen vuonna 1992 Syyriasta. Hänen miehensä oli saapunut Ouluun opiskelemaan jo aiemmin.
Nabhani osallistui suomen kielen kurssille, jonka opettajaa kiinnosti itämainen tanssi. Kuultuaan Nabhanin taidoista opettaja pyysi opettamaan hänelle tanssia.
– Siitä se lähti. Aluksi minua hirvitti kielitaidottomuus, mutta huomasin, että suomeni paranee koko ajan. Toisaalta tanssi ja kehonkieli ovat oma kielensä.
Tanssiminen kuuluu syyrialaiseen kulttuuriin, ja Nabhani onkin tanssinut pienestä pitäen.
– Kävin koulun tanssitunneilla 11 vuotta.
Itämainen tanssi sopii kaiken ikäisille ja mallisille naisille.
– Itämaisessa tanssissa vatsan kannattaa olla joko paljaana tai hengittävän, läpinäkyvän vaatteen peitossa, jotta vartalon eri osilla tehtävät pienet liikkeet tulevat paremmin esiin.
Tanssi vahvistaa vatsa-, lantionpohja- ja selkälihaksia, joiden hyvä kunto on tärkeää varsinkin synnyttäneille naisille ja istumatyötä tekeville, Nabhani muistuttaa.
Vuosien varrella itämainen tanssi on muuttunut. Itämaisten rytmien sijaan tunneilla saatetaan tanssia uuden popmusiikin tahtiin. Koreografioita taas maustetaan yhä useammin modernin tanssin tai vaikkapa samban liikkeillä.
Nabhani nauttii eri tanssityylien yhdistämisestä itämaiseen tanssiin. Hän on myös käsitellyt Syyrian sotaa koreografioissaan.
– Olen suomalainen nainen, mutta en voi unohtaa juuriani.
Nada Nabhanin 25-vuotista tanssiuraa juhlistetaan Aavikon ruusut -tanssinäytöksellä lauantaina 4.5. kello 18 Pohjankartanossa.
Lue tämä juttu kokonaan ja muut Kalen! jutut näköislehdestä. Kale! on Kalevan letkeä lehti kaupunkilaiselle.