Onko kes­kus­ta ka­dot­ta­nut it­sen­sä? Po­li­tii­kan­tut­ki­ja: Kes­kus­ta on tot­tu­nut hal­lin­noi­maan val­tio­ta "hyvän sään" aikana

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa keskustapuolueen kannatuslukemiin.

Keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Katri Kulmuni on visaisen kannatuspulman edessä.
Keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Katri Kulmuni on visaisen kannatuspulman edessä.
Kuva: emil bobyrev

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa keskustapuolueen kannatuslukemiin.

Keskustan kannatus laski Helsingin Sanomien joulukuun kyselyssä ennätyksellisen alhaiseksi. Vastaajista 11,1 prosenttia kertoi äänestävänsä keskustaa, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Osataanko keskustassa arvioida puolueen tilaa nyky-Suomessa? Kykeneekö keskusta vastaamaan ajan ongelmiin ja löytämään oman yhteytensä kansalaisiin? Onko puolue kadottanut identiteettinsä?

Mitä keskustan tulisi tehdä, jotta entisenlainen kannatus palautuisi?

Ratkaisu äänin 4-1, keskusta ei ole kadottanut itseään.

Haukiputaalaisen Tytti Isohookana-Asunmaan mielestä keskusta on nyt vaikeuksissa, koska hänen mielestään puolueen "järjestötyö on pelkkää hallinnointia".

– Puolueen perusolemukseen kuuluvaa yhteiskunnallista keskustelua ei osata enää käydä. Siksi tulevaisuuden haasteisiin ei tahdo löytyä konkreettisia vastauksia.

Isohookana-Asunmaan mielestä puolueella ei ole myöskään viestinnällistä asiatuntemusta, minkä takia keskustaa äänestävän on vaikea tietää puolueen tavoitteista. Tytti Isohookana-Asunmaa oli keskustan kansanedustja 1983-2003 ja toimi kulttuuriministerinä Esko Ahon hallituksessa 1991-1994. Isohookana-Asunmaa on valtiotieteen tohtori ja hän kirjoittanut useita teoksia keskustan historiasta.

– Puheenjohtaja Katri Kulmunin työsarka on mittavista korjaustarpeista johtuen valtava. Hän on nyt saanut vasta tilannekuvan valmiiksi. Keskustaa kannattavat tulevatkin pian saamaan odottamiaan uudistuksia, joista perhevapaalaki lienee ensimmäisiä.

Keskustan 1980-luvun puoluesihteeri Seppo Kääriäinen kaipaa selkeyttä kaikkeen tekemiseen niin, että kansalaiset tunnistavat puolueen tehtävän. Kääriäisen mielestä ihmisyysliikkeelle on tilaa ja Suomi tarvitsee sovittelijaa ja sillanrakentajaa.

Kääriäinen kirkastaisi puolueen profiilia, mikä tarkoittaa hänen mukaansa vastuullista ulko- ja talouspolitiikkaa, vahvaa alueiden puolustamista, pääkaupunkiseudun ja maakuntien yhteisyyttä, yrittämistä ja sosiaalista huolenpitoa, sivistyksen elinvoimaistamista ja työelämän inhimillistämistä.

– Lisäksi koko maan uusiutuvat luonnonvarat ja osaaminen on saatava kestävään käyttöön. Se on myös vastaus ilmaston lämpenemiseen.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen Kempeleestä toteaa, että uusi vuosikymmen vaatii vastausta kysymykseen ”Miksi keskusta on olemassa?”.

– Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä. Pikavoittojen sijaan tarvitaan sinnikästä työtä sen eteen, että keskustan linjat tulevat ihmisille tutuiksi.

Hanna Markkasen mielestä linjojen kirkastaminen vaatii keskustelua myös puolueen sisällä.

– Keskustalla on pitkä historia ja vahva aate taustallaan. Arvojen tulee näkyä päätöksenteossa. Ei ole niin pientä asiaa, mitä keskusta ei voisi ottaa omakseen. Siitä syntyy keskustan suuruus. Uskon, että maltilliselle ja vahvalle keskilinjalle, joka yhdistää ihmisiä ja alueita, on tilausta.

Myös Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Teemu Haukipuro Haapavedeltä vaatii, että keskusta määrittelee omat tavoitteensa selkeämmin.

– Linjamme on hiottava kristallin kirkkaaksi. Olemme keskustalaisia ja meillä tulee olla poliittisen kentän keskellä omat linjamme. Tarvitsemme enemmän rohkeita avauksia, jotka perustuvat arvoihimme ja koskettavat ihmisten arkea. Tavoitteittemme tulee loistaa kansalaisille kirkkaina ja viestimme on oltava selkeää politiikan eri tasoilla.

Teemu Haukipuron mielestä puolueen tilasta tarvitaan avointa keskustelua.

– Mutta emme saa sortua panikointiin. Luottamuksen palauttamiseen tarvitaan sitkeyttä ja määrätietoisuutta, sekä ennen kaikkea itseluottamusta ja eteenpäin vievää politiikkaa.

Politiikan tutkija, tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopiston tutkijakollegiumista sanoo, että keskusta kaipaa identiteettinsä kirkastamista yhtä lailla kuin moni muukin puolue.

– Puoluekenttä on murtunut Euroopassa 2010-luvun alusta lähtien, mikä pakottaa puolueet miettimään olemassaoloaan. Keskustalla on vahva kansallinen asema vastata ”alueiden kostoon”, joka nousee Euroopan maissa reaktiona alueelliseen epätasa-arvoisuuteen.

Vuorelman mukaan keskusta on tottunut hallinnoimaan valtiota "hyvän sään" aikana, mutta nyt sen pitäisi tarjota kunnianhimoisia ratkaisuja suuriin kysymyksiin.

– Siihen tarvitaan murrosajan johtajuutta ja järjestelmätason politiikkaideoita, joita keskusta ei tällä hetkellä tarjoa, Johanna Vuorelma toteaa.

Mitä mieltä olet keskustan kannatuksesta? Miksi se on laskenut ennätyksellisen alhaiseksi? Mitä puolueen pitäisi tehdä nostaakseen kannatustaan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.