Elämässä ja maailmassa ei tapahdu mitään ilman syiden vaikutuksia. Täällä tunnettiin: mitä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Syy suhteellinen on niin sanotun perusteen laki. Koskien enemmän tietäviä valtaa käyttäviä, intialaiset oppineet neuvoivat, että vesikään ei varastoidu vuorille, se virtaa laaksoihin ja tasangoille kaiken kasvuston hyödyksi.
”Karma” tarkoitti heillekin nimenomaan tekojen lakia. Maailman vanhimpana järjestäytyneenä yhteiskuntana he oppivat ymmärtämään, että valtion ei tule milloinkaan olla tunnustukseton, vaan edistää kaikkia suojaavaa toimintaa. Toiminta, toiminnan kohteena oleminen, onnen ehtoja ovatkin.
Tavoittelemisen arvoisia elämisen ehtoja ei ole halveksiminen. Herakleitos jo sanoi, että maailma on täynnä petkutusta. Tämä hävittää iloisesti tervejärkisyyden parhaimmat voimat.
Tarvittiin vain yksi täysin esiintymistaitoinen väärinoppinut, ranskalainen Auguste Comte, hän se oli, joka kukisti kaikki edellä mainitut logiikan eli tietämisen tavat ”taikauskona”. Hänelle oli positiivista todellisuutta ainoastaan aineellisten arvojen tutkiminen, ja jatkuva riemastuminen tuloksista, joita sitten saavutetaan – tyytyminen toiminnan ohella tapahtuvaan.
On olemassa nälvivä kritiikki, ja sitten toinen, rakentava, joka auttaa kohottamaan kaikin tavoin tätä yhdessä elettävää elämäämme entistä korkeammalle tasolle.
Erään kuningaskunnan kovista kokemuksista täytyi kirjoittaa historian sivulle: tämä tapahtui Yrjö Yksinkertaisen hallitessa. Toinen tietää aina enemmän kuin toinen, sanoi Sokrates.
Vaikka esittämäni ei olisikaan ajan vaihteluissa kaikilta osin aivan totta, saatamme sanoa, että vaihteluissa kaikilta osin aivan totta, saatamme sanoa, että tämän täytyy kumminkin kummasti muistuttaa jotakin toista, viisaampaa esitystä, jonka sitten jo täytyykin olla totta!
Onni Aatos Latvala
Vimpeli