Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Kolumni: Lapsi ihol­la­ni laski tes­to­ste­ro­ni­ta­so­ja­ni nuorena isänä ja jää­kiek­koi­li­ja­na

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Kolumni
Tilaajille

On maan tapa Suo­mes­sa myöntää ra­ken­nus­lu­pia pai­koil­le, joille tul­va­ve­sien tie­de­tään nou­se­van

Tämä kevät ei ollut ensimmäinen, jona veden on pelätty nousevan melko uusiinkin joenvarsirakennuksiin kuten Arktikumiin Rovaniemellä, Reijo Solantie kirjoittaa.


Lapissa oli harvinaisen runsasluminen talvi ja sen myötä suuret kevättulvat. Lumen määrä riippuu sekä talven lumisademäärästä että suojailmattoman kauden pituudesta. Lauhoille talville on tyypillistä, että sademäärät ovat tavallista suuremmat. Ilmaan mahtuu sitä enemmän kosteutta mitä lämpimämpää se on.

Suojailmoja ja vesisateita on vähän, jos joulu–maaliskuun keskilämpötila on kylmempi kuin yhdeksän pakkasastetta. Lumisademäärä ja maksimilumipeite ovat suurimmillaan kun keskilämpötila on -5 ja -9 asteen välillä, mikä tarkoittaa Uudellamaalla keskimääräistä kylmempiä mutta Lapissa keskimääräistä lauhempia talvia.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.