Heinäseipäitä on yli 400. Halkaistuna, pätkittynä, listana, kaiteena, pöydänjalkana, pienesineissä. Tappeja on vielä enemmän. Sami Kokkonen laskee, että alle sata seivästä on perua kotitilalta Nilsiästä. Loput on vuosien mittaan kerätty ja ostettu ties mistä.
Kokkosta miellyttää puun upean harmaa väri, ajan sileäksi hioma pinta, puun kotoisa lämpö, maalaishenkisyys. Taustalla on ehkä takaumia lapsuudestakin.
"Ja vain mielikuvitus on rajana mitä niistä voi tehdä."
Kokkosen omakotitalossa noita rajoja on venytetty.
Ensimmäiseksi, vuosia sitten, heinäseipäin koristettiin sisäparvekkeen kaide. Kokkosen suunnittelema ja toteuttama siro kolmioparveke on oleskelutilan yllä.
Kun se näytti hyvältä, alkoivat ideat virrata toden teolla. Nyt on helpompi sanoa missä heinäseipäitä ja vanhaa puuta ei näy. Makuu- ja pesutiloissa ei ole - ainakaan vielä.
Avopuoliso Eila Mannberg tosin paljastaa, että vessan seinään on seipäitä jo ajatuksen tasolla soviteltu.
"Pystypäin laitettaisiin, tapin reikiin kuituvalot", Kokkonen hahmottelee.
Kokkosen ja Mannbergin sekä uusioperheessä vielä asuvien lasten Hermannin, 10, Sannin, 12 ja Hetan, 16, koti on tuhansien tuntien näpräämisen tulos.
Kokkonen sanoo nauttivansa näpräämisestä.
"Sata tappia menee yksin tuollaiseen pikkupöytään."
Seipäitä on Kokkosen mukaan vielä hyvin saatavilla. Sen sijaan aidot tapit alkavat olla tiukassa. Toistaiseksi puukko on silti pysynyt tupessaan:
"Yhtään tappia en ole itse vuollut. Mutta ei niitä ole monta jäljelläkään."
Talossa on myös paljon materiaalia, joka piti Suomen pääministerin syksyllä kuumasti julkisuudessa: tuppeen sahattua lautaa. Pariskunta nauraa, että lauta on reilusti esillä, ja alkuperäkin tarkkaan tiedossa.
Paksuista kuusenrungoista itse sahatut tuppilaudat nousevat olohuoneen ikkunaseinällä kuuden metrin korkeuteen. Matalammalla seinällä ison ja pienten ikkunoiden välissä laudoitus katkeaa koristehyllyyn. Vaakalinja keventää.
Harkittu veto on niin ikään, että seiniä ei ole kokonaan täytetty tuppilaudoin. Harva ladonta korostaa puun ilmettä ja tekee kokonaisuudesta koristeellisen.
Jykevintä vanhaa puuta edustaa hylly olohuoneen sivuseinällä. Se koostuu kahdesta hirrenpätkästä, jotka on yhdistetty toisiinsa takorautaisin kettingein. 1880-luvulta peräisin oleva hirsi poistettiin remontissa Lapinlahden kirkon lattian alta.
"Tein hyllyn ja muun muassa kukkapylvään ja kynttelikön."
Järeän parrun päällistä koristavat justeeri, petkel, vanha vesivaaka, pora, höylä, kerihtimiä, joukko takorautanauloja.
"Tykkäämme kerätä vanhaa", Mannberg kertoo ja naurahtaa, että heillä isäntä seuraa sisustuslehtiä tarkemmalla silmällä kuin emäntä.
"Kylässä käydessäkin Sami panee merkille yksityiskohdat, joita en itse huomaa ollenkaan."