Kolumni: Itämeri on Suomen elä­män­lan­ka, jonka häi­riöi­hin on nyt vii­sas­ta va­rau­tua

Hirvikolarit : Kimmo Hyyppä törmäsi sadan ki­lo­met­rin tun­ti­vauh­dil­la hir­veen, jota hän ei nähnyt missään vai­hees­sa

Tilaajille

Olym­pia­lai­set 1952 toivat Suomeen Co­ca-Co­lan, hot dogit, ham­pu­ri­lai­sen ja potato chipsit

Siirtomaatuotteet sävyttivät aluksi perinteistä suomalaista niukkaa ruokapöytää. Myyntimenestykseen levinneeseen amerikkalaiseen virvokejuomaan sekä pikaruokiin ja naposteltaviin totuteltiin ensimmäistä kertaa Helsingin olympialaisten 1952 aikana. Suomalaiset kehittivät kansainvälisille vieraille lonkeron ja hapankorpun.

Arinan kauppa mainosti myyvänsä muun muassa posliinia, siirtomaatavaraa, hedelmiä ja makeisia. Kuva on otettu syyskuussa 1951 Otto Karhin puiston kulmasta Arinan ja Puistolan talon risteyksessä.
Arinan kauppa mainosti myyvänsä muun muassa posliinia, siirtomaatavaraa, hedelmiä ja makeisia. Kuva on otettu syyskuussa 1951 Otto Karhin puiston kulmasta Arinan ja Puistolan talon risteyksessä.
Kuva: Kalevan arkisto

Osuuskauppa Arinan mainoskylteissä kerrottiin, että kaupasta saa ainakin posliinia, siirtomaatavaraa, hedelmiä ja makeisia. Elettiin sodanjälkeisessä 1950-luvun alun Suomessa, jossa tavaroista oli pulaa ja valtion piti säännöstellä elintarvikkeiden myyntiä. Sokeria sai vain ”kortilla”, samoin kahvia sekä riisiä, jotka olivat tunnetuimpia siirtomaatavaroista.

Siirtomaatavaroita tuotiin siirtomaista. Rikkaat maat olivat ottaneet siirtomaita haltuunsa erityisesti imperialismin aikana 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan 1914. Köyhistä siirtomaista tuotiin halvalla teollisuuden raaka-aineita tai kulutustavaroita sekä kasvissyötävää.