Ruotsissa useat maakunnat kamppailevat vesipulan kanssa. Tukholmassa asukkaita on kehotettu rajoittamaan vedenkulutusta. Syynä ovat alhaiset pohjavesivarannot sekä Mälaren-järven poikkeuksellinen lämpeneminen hellejaksojen aikana. Kun raakavesi lämpenee, vedenpuhdistamot eivät enää pysty tuottamaan puhdasta vettä riittävästi.
Meillä Suomessa on pidetty lähes itsestäänselvyytenä sitä, että juomavesi on ehtymätön ja se on maailman puhtainta. Nyt olisi kuitenkin syytä havahtua: naapurissa vesipula on todellisuutta, ja perusasioiden hauraus voi yllättää myös meidät nopeammin kuin uskommekaan.
Lämmin vesi aiheuttaa useita haittavaikutuksia vedenpuhdistukselle – jokainen mökkirantojen sinileväkukintoihin törmännyt tietää, kuinka nopeasti lämmin järvivesi rehevöityy. Samankaltaisen levän ja mikrobien poistaminen juomavedestä on sitä vaikeampaa, mitä enemmän niitä esiintyy, ja samalla kasvaa riski haitallisten aineiden päätymisestä juomaveteen.
Veden lämpiäminen aiheuttaa myös toisen ongelman: happipitoisuuden laskun. Hapettomissa oloissa järvenpohjasta vapautuu lisää ravinteita, mikä kiihdyttää rehevöitymistä ja pahentaa ongelmaa entisestään.
Puhdistamot joutuvat tällöin käyttämään enemmän kemikaaleja desinfiointiin ja orgaanisen aineksen poistoon. Tämä nostaa kustannuksia ja voi samalla heikentää puhdistusprosessin tehokkuutta. Vaikka terveydelle vaaralliset aineet onnistuttaisiin poistamaan, voi vesi maistua tunkkaiselta tai levämäiseltä.
Vedenpuhdistuksen resursseja rajoittaa myös aika ja raha – vaikeammin puhdistettava vesi vie enemmän resursseja ja kustannukset nousevat. Samaan aikaan kesäisin vedenkulutus kasvaa: kastelu, lisääntyneet käynnit suihkussa helteellä, viilentäytyminen sekä pesu- ja astianpesukoneiden lisääntynyt käyttö kuormittavat loma-aikaan järjestelmää.
Toisin sanoen vesipula syntyy kahdesta suunnasta: kun kulutus kasvaa, raakaveden määrä ja laatu heikkenevät saman aikaisesti. Taustalla on yksinkertainen syy – ilmastonmuutos. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt konkreettisesti pohjavesissä, järvissä ja vesihuollossa.
Ratkaisuja on olemassa, mutta ne edellyttävät yhteistyötä: kuntien, yritysten ja yksittäisten kansalaisten on toimittava yhdessä. Vesistöjen rehevöityminen ja ravinnekuormat on saatava kuriin.
Pienistä puroista kasvaa suuri virta, ja nyt se virta uhkaa muuttua juomakelvottomaksi. Tällöin myös meillä on edessä pullotetun veden tie. Tätä tuskin kukaan haluaa.
Merli Juustila
Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija