Oi­keus­kans­le­ri: Hal­li­tuk­sen pää­tök­sen­te­ko­ta­van takia suo­si­tuk­set ja mää­räyk­set menivät se­kai­sin ko­ro­na­epi­de­mian alussa

Oikeuskanslerin mukaan myös ongelmat yritystukien kohdentumisessa johtuivat toiminnasta yksinomaan poliittisten linjausten varassa.

Yli 70-vuotiaille annettua suositusta tarkennettiin toukokuussa sen jälkeen, kun oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli puuttunut hallituksen päätöksentekotapaan epidemian aikana. Arkistokuva.
Yli 70-vuotiaille annettua suositusta tarkennettiin toukokuussa sen jälkeen, kun oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli puuttunut hallituksen päätöksentekotapaan epidemian aikana. Arkistokuva.
Kuva: Kimmo Penttinen

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo STT:lle, että kansalaisille annetut suositukset ja velvoittavat määräykset menivät koronaepidemian alussa sekaisin, kun päätökset syntyivät poliittisina linjauksina.

Rajaliikenteeseen liittyvät ja yli 70-vuotiaille annetut suositukset ovat näyttäytyneet suositusten sijaan määräyksinä.

– Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan aina oikeus tulla Suomeen ja myös lähteä Suomesta. Se on ollut perusteltu ja vahva suositus, että vältetään ulkomaan matkustamista. Hallituksen linjauksissa ja varsinaisissa päätöksissä se on ollutkin suositus, mutta viestinnässä ero (määräykseen) ei ole pysynyt niin selkeänä, Pöysti sanoo STT:lle.

Yli 70-vuotiaille annettua suositusta tarkennettiin toukokuussa sen jälkeen, kun Pöysti oli puuttunut hallituksen päätöksentekotapaan epidemian aikana.

– Hallitus tarkensi suositusta niin, että korostettiin riskiryhmiin kuuluvien omaa harkintaa ja tuotiin selvemmin esille se, että se on suositus.

Myös yritystuissa esiin nousseet ongelmat johtuivat Pöystin mukaan siitä, että kiiretilanteessa toimittiin vain poliittisten linjausten perusteella. Pöystin mukaan yritystuet eivät kohdentuneet yhteiskunnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, kun toimittiin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa.

– Nopeassa tilanteessa yritettiin Business Finlandin ja ely-keskusten tukien kautta saada nopeasti rahoitusta koronasta kärsiville yrityksille, mutta se ei johtanut parhaaseen mahdolliseen tukien kohdentumiseen niille, jotka kriisistä ovat kärsineet, Pöysti sanoo.

Linjaukset eivät ole muodollisesti päätöksiä

Oikeuskansleri kehotti kirjeessään huhtikuun lopussa virkamiesjohtoa ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden ja lainsäädännön normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa.

Pöystin mukaan epidemiatilanne oli huhtikuussa muuttunut niin, ettei kiire enää ollut peruste sille, että päätökset syntyivät poliittisina linjauksina eivätkä virkamiesvalmistelun tuloksena.

Kevään aikana hallituksen päätöksiä on tehty poliittisina linjauksina muun muassa 16. maaliskuuta poikkeusolojen toteamisen yhteydessä. Tuolloin hallitus linjasi toimista epidemian hidastamiseksi.

Pöystin mukaan linjaukset eivät muodollisesti ole päätöksiä. Hän muistutti kirjeessä, että perustuslain mukaan hallituksen päätökset ja toimet on valmisteltava ministeriöissä virkamiesten toimesta.

Virkavastuulla valmistelluissa asioissa on parempi tietopohja, ja niillä on vastuussa oleva virkamies, Pöysti selventää. Näin varmistetaan perustuslainmukaisuus.

Oikeuskanslerin paimenkirje sisältyy valtioneuvoston koronakoordinaatioryhmän asiakirjoihin, jotka on STT:n tietopyynnön jälkeen luovutettu medialle. Kirje sisältyy ryhmän 28. huhtikuuta pidetyn kokouksen asiakirjoihin.

Nopea reagointi oli perusteltua

Pöystin mukaan kirje on vaikuttanut hallituksen työtapaan ja päätöksenteossa on palattu pitkälti normaaliin. Linjausten tilalle Pöysti tarjosi menettelytavoiksi valtioneuvoston periaatepäätöksiä ja ministeriöiden ohjauskirjeitä.

Kirjeen jälkeen on muun muassa tehty periaatepäätös valtioneuvoston koronakriisin hybridistrategiasta. Myös ministeriöiden ohjauskirjeitä on lähetetty ja hallitus on esittänyt poliittisesti sovittuja sisältöjä asetuksina ja säädöksinä eduskunnalle. Esimerkiksi yritystukikokonaisuudesta on annettu hallituksen esitykset eduskunnalle.

Oikeuskansleri korostaa, ettei hallitus toiminut väärin epidemian alussa, kun nopealla aikataululla tehtiin poliittisia linjauksia. Maaliskuussa oli hänen mukaansa perusteltua toimia nopeasti, kun tieto epidemian leviämisestä Suomessa varmistui.