Presidentin viimeinen liittovaltion tilaa koskeva puhe tulkittiin nopeasti myös viestiksi Donald Trumpille. Ajatus toivosta ja ihmisten kunnioittamisesta näyttikin yhdistävän presidenttiä ja republikaaneja: republikaanien vastapuheenvuoron pitäjäksi oli valittu intialaisten siirtolaisten tytär.
Ironista kyllä, Yhdysvallat on jälleen samassa pisteessä kuin Barack Obaman ensimmäisen vaalikampanjan aikaan vuonna 2008: maa kaipaa kipeästi toivoa ja uskoa parempaan.
Yhdysvaltoja tuntuu vaivaavan maailmanpelko ja muukalaisviha.
Tähän on lukuisia syitä. Maailmanpoliittisessa- ja turvallisuusmielessä yhdysvaltalaisten suurin tämänhetkinen uhka on terroristijärjestö Isis.
Se on ajanut miljoonat ihmiset etsimään itselleen uutta kotia ja tuottanut näyttäviä, ääriaatteiden inspiroimia iskuja muun muassa Ranskassa. Samaan aikaan pakolaiset, maahanmuutto ja ulkomaalaiset ylipäätään ovat alkaneet muuttua yhä suuremmaksi ongelmaksi – ja syntipukiksi – myös Yhdysvalloissa.
Tähän uhkien, muutosten ja tulevaisuuden pelkoon presidentti Obama yritti puuttua viimeisessä liittovaltion tilaa käsittelevässä puheessaan.
Merkittävä mediatapahtuma
Presidentin jokavuotinen puhe on Yhdysvalloissa suuri mediatapahtuma, ja sen teemoja, yleisimpiä sanoja, pituutta, aplodien räiskyvyyttä ja kestoa analysoidaan tiedotusvälineissä tarkasti.
Tänä vuonna monen analyytikon korvaan pisti juuri se, että Obama pyrki luomaan puheessaan toivoa pidemmälle ajalle kuin vain täksi vuodeksi. Perusviesti oli: Yhdysvallat on vahva, kun se päättää olla vahva.
Mukana oli selvästi viimeisen kautensa viimeistä vuotta istuvan presidentin pyrkimys rauhoitella mielialoja marraskuussa koittavien uusien presidentinvaalien alla.
Muutoksen aika
Obaman mukaan menossa on poikkeuksellisen muutoksen aika, joka muuttaa amerikkalaisten elämäntapaa, työtä, koko planeettaa ja amerikkalaisten paikkaa maailmassa.
Hän huomautti heti puheensa aluksi, että Yhdysvallat on kohdannut aiemminkin useita muutoksia. Aina esiin on noussut tulevaisuuden pelkoa ja ihmisiä, jotka ovat muutoksen edessä halunneet iskeä jalan jarrulle.
Siitä huolimatta Yhdysvallat on kääntänyt muutoksen edukseen ja kehittynyt aina vahvemmaksi ja paremmaksi kuin aiemmin, Obama muistutti.
– Mikä oli totta silloin, voi olla totta nyt. Ainutlaatuiset vahvuutemme kansakuntana – optimismimme, työetiikkamme, löytöjen henki, erilaisuutemme, sitoutumisemme lakeihin – nämä asiat antavat meille kaiken mitä tarvitsemme varmistaaksemme vaurauden ja turvallisuuden tuleville sukupolville.
– Yli 14 miljoonaa uutta työpaikkaa, vahvimmat kaksi vuotta työllisyyden kasvua sitten 1990-luvun, työttömyysaste on puolittunut, Obama sanoi.
Kyse on presidentin mukaan siitä, miten Yhdysvallat päättää vastata haasteisiin: antaako se periksi pelolle, kääntyy sisäänpäin ja toisia ihmisiä vastaan vai suhtautuuko se tulevaisuuteen itsevarmasti?
Terrorismia ei saa paisutella
Isisin suhteen Obama muistutti, ettei terroristeja saa paisutella liian suureksi uhaksi tai antaa yhden ryhmän edustaa kaikkia maailman muslimeita.
– Meidän ei tarvitse suurentaa heitä osoittaaksemme, että olemme tosissamme, ja meidän ei todellakaan tarvitse torjua tässä taistelussa tärkeitä liittolaisia toistamalla valetta, että Isil jotenkin edustaa yhtä maailman suurimmista uskonnoista, Obama sanoi käyttäen Isisistä vaihtoehtoista Isil-nimitystä.
Uhittelun tai iskulupausten sijaan Obama muistutti, ettei Yhdysvallat voi käpertyä itseensä, mutta ei toisaalta myöskään yrittää ratkaista kaikkia ongelmia asein. Johtajuus ei tarkoita vain sotilaallista voimaa.
– Amerikkalaisessa johtajuudessa 21. vuosisadalla ei ole kyse valinnasta muun maailman unohtamisen, paitsi silloin kun tapetaan terroristeja, tai kulloinkin hajoavan yhteiskunnan miehittämisen ja uudelleenrakentamisen välillä.
– Johtajuus tarkoittaa järkevää sotilasvoiman käyttöä ja maailman innostamista oikeiden tavoitteiden taakse. Se tarkoittaa, että ulkomainen apumme käsitetään osaksi kansallista turvallisuutta, ei erilliseksi osaksi tai hyväntekeväisyydeksi.
Obama muistutti myös, ettei ihmistä saa politiikassa ottaa tähtäimeen etnisen taustan tai uskonnon vuoksi.
– Kyse ei ole poliittisesta korrektiudesta. Kyse on sen ymmärtämisestä, mikä tekee meistä vahvan. Maailma ei kunnioita meitä vain arsenaalimme vuoksi, vaan monimuotoisuutemme ja avoimuutemme vuoksi ja koska kunnioitamme kaikkia uskontoja.
”Tylsä ja sekava”
Kuinka ollakaan, kun moni analyytikko ja toimittaja tulkitsi, että puhe oli suunnattu paitsi pian äänestäville kansalaisille, myös republikaanien presidenttiehdokkaiksi pyrkivien ykkösnimelle, miljardööri Donald Trumpille.
Trumpia on syytetty usein siirtolaisten syrjimisestä, rasismista ja älyllisesti epärehellisestä populismista.
Ainakaan suoraan kohteeseen viesti ei näyttänyt uppoavan. Pian Obaman puheen päättymisen jälkeen Trump tviittasi:
– Liittovaltion tilaa koskeva puhe oli yksi tylsimmistä, sekavimmista ja sisällöttömistä, jonka olen kuullut pitkään aikaan, tviitissä lukee.
Puolueen valtavirta oli kuitenkin valinnut vastapuheensa pitäjäksi Trumpia toiveikkaamman äänen. Etelä-Carolinan kuvernööri Nikki Haley kritisoi Obaman hallintoa, kuten olettaa sopii. Samalla intialaisten maahanmuuttajien tytär kuitenkin varoitti seuraamasta vihaisimpien ääntä, vaikka ajat ovat ahdistavat.
– Siirtolaiset ovat saapuneet rannoillemme sukupolvien ajan elääkseen Amerikan unelmaa. He halusivat parempaa itselleen ja lapsilleen. Se on yhä meidän kaikkien unelma.
– Kenenkään, joka on valmis tekemään kovasti töitä, noudattamaan lakejamme ja rakastamaan traditioitamme, ei pitäisi tuntea, ettei hän ole tervetullut tähän maahan.
Kuvernööri Nikki Haleyn vastauksen voi katsoa tästä: