Biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät tutkituilta osin sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön. Tämä todettiin Oulun ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa, jossa selvitettiin muun muassa materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia laboratorio- ja olosuhdetestein.
Lisäksi hankkeessa selvitettiin materiaalien ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta sekä puurakennusalan toimijoiden suhtautumista biopohjaisiin eristemateriaaleihin.
– Biopohjaisten materiaalien käyttökohteiden ja soveltuvuuden tutkiminen rakentamisessa, erityisesti eristekäytössä, tukee ilmastotavoitteita niin materiaalien kuin niiden eristävyydenkin kautta, hankkeen projektipäällikkö Jere Kangas Oulun ammattikorkeakoulusta toteaa tiedotteessa.
Hankkeessa tutkitut biopohjaiset materiaalit ovat monelle tuttuja eri yhteyksistä, kuten esimerkiksi perinnerakentamisesta. Materiaaleista on hankkeen avulla saatu uutta tietoa rakennusfysikaalisten ominaisuuksien ja materiaalien käyttäytymisen osalta.
– Ympäristövaikutuksien elinkaarilaskennassa paljastui, että turpeesta ja rahkasammalesta valmistettujen eristelevyjen prosessointi kulutti paljon energiaa. Tämän prosessin teollistaminen ja tuotteistaminen tekisi biopohjaisista materiaaleista helpommin hyödynnettäviä. Myös alan toimijoiden positiivinen suhtautuminen tuotteisiin yllätti mukavasti. Valmiille tuotteille tuntuisi olevan kysyntää, kommentoi lehtori Sanna Alitalo Oulun ammattikorkeakoulusta.
Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hanke toteutettiin vuosina 2017—2020, Oamkin lisäksi osatoteuttajina olivat Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus.