Suomen hallitus valmistautuu parhaillaan budjettiriiheen poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemian toisen aallon taltuttamiseksi on saatava ripeämpi ote. Suomalaiset yritykset, työllisyys, julkinen talous ja sitä kautta yhteinen hyvinvointi eivät kestä epäonnistumista.
Koronan myötä julkinen talous on entisestään heikentynyt. Jo aiemmin lähivuosille ennustettiin noin viiden miljardin euron vajetta valtion ja kuntien talouteen. Nyt yksin valtion alijäämä on ensi vuonna arviolta seitsemän miljardia euroa. Tänä vuonna velkaannumme 15–20 miljardia euroa.
Monet muutkin maat velkaantuvat nyt rajusti. Suomen velkaa ei ole kuitenkaan syytä verrata EU-keskiarvoon, vaan läheisiin maihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon. Niiden tilanne on parempi, kuten myös tulevat näkymät. Suomen pitkän aikavälin kestävyysvajetta kasvattaa väestön ikärakenne lisäten menoja noin 500 miljoonaa euroa joka vuosi.
Velasta on syytä olla huolissaan. Yksi prosenttiyksikkö koroissa merkitsee noin 1,5 miljardin lisämenoa. Vaikka nyt korkojen nousu voi tuntua etäiseltä, jossain kohtaa se tapahtuu.
Lasku tulee siis maksettavaksi. Kyse on siitä, miten siitä selviämme. Emme saa siirtää tuleville sukupolville kestämätöntä taakkaa. Siksi Suomi tarvitsee ylisukupolvisen jälleenrakennusohjelman.
EK:n näkemyksen mukaan ainoa kestävä ratkaisu haasteeseen vastaamiseksi on huomattavasti nykyistä korkeampi työllisyys.
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii pitkällä aikavälillä 78 prosentin työllisyysasteen. Se merkitsee noin 200 000 työllistä lisää.
Työllisyyttä tulee tukea voimakkailla ja oikein kohdennetuilla investoinneilla, jotka vahvistavat samalla myös pidemmän aikavälin kilpailukykyä.