Pohjois-Pohjanmaa kuhisee investointiuutisia. Torin laidalle nousee hotelli, OYS:in rakennusten uudistamisohjelma jatkuu, Oulun monitoimiareena etenee ja datakeskuksia piirretään kartalle eri puolille maakuntaa.
Rukan matkailu kasvaa ja tuulivoimaloita halutaan lähes joka kuntaan. Vedyn ympärille syntyy jatkuvasti uusia hankkeita. Miljardiluokan projekteja on julkistettu enemmän kuin maakunnan taloushistoriassa on totuttu näkemään.
Mutta kysymys, joka puskee pintaan, on tuttu jokaiselle yrittäjälle. Onko tämä todellista vai onko meillä enemmän puhetta kuin villoja?
Potentiaali ei juuri näy pk-yritysten arjessa. Pk-yritysten omat investoinnit ovat olleet vaisuja ja yritysten kannattavuus on viime mittauksissa heikentynyt.
Kun talouden näkymät ovat sumuiset, ei rohkeus tarttua uusiin hankkeisiin synny pelkästä juhlapuheesta.
Mahdollisuus on silti poikkeuksellinen. Jos edes osa datakeskuksista, tuulipuistoista ja vetytehtaista toteutuu, aluetalouteen virtaa työpaikkoja ja alihankintaketjuja vuosiksi. Moni hanke tarvitsee paikallista osaamista sekä rakennusvaiheessa että vuosikymmenten ylläpidossa.
Tässä on pk-yritysten paikka: rakentaminen, huolto, logistiikka, palvelut, tietotekniikka ja turvallisuus ovat kokonaisuuksia, joissa meillä on pelipaikka. Tätä kokonaisuutta ei kannata meille tänne rahdata laivalla.
Jotta mahdollisuus muuttuisi todelliseksi markkinaksi, tarvitaan enemmän kuin kaavoja ja tiedotteita. Suurhankkeiden toteuttajien ja viranomaisten on avattava aikataulut, tarjousprosessit ja osaajatarpeet ajoissa. Pk-yritykset tarvitsevat selkeän näkymän siitä, mihin ja milloin kannattaa investoida ja miten valmistautua mukaan.
Yksi iso kysymys on, että minkä verran kotimaiset päättäjät ja viranomaiset voivat vaikuttaa siihen, että saamme hankkeille hyvän kotimaisuusasteen. Meidän on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että ulkomaiset investoijat sitoutuvat käyttämään kotimaisia toimittajia. Ulkomailta varmasti tekijöitä tulee, mutta eihän meistä kukaan halua, että isot projektit valuvat ohi alueemme yrityksiltä?
Maakunnalla riittää myös muita kotiläksyjä. Lupaprosessien sujuvuus ja koulutuksen ketteryys ratkaisevat pysyvätkö suunnitelmat aikataulussa ja onko alueella osaamista. Jokainen viivästynyt kaava ja jokainen kuukausi lisäaikaa syövät yrittäjien uskoa siihen, että nyt kannattaa varautua.
Pohjois-Pohjanmaalla on nähty ennenkin suuria lupauksia, jotka jäivät paperille. Terve skeptisyys on siksi ymmärrettävää.
Mutta yhtä vaarallista olisi jäädä varovaisuuteen ja seurata sivusta. Jos yksikään datakeskus tai vetyhanke ei toteudu, menetämme vain aikaa. Jos ne toteutuvat eikä pk-kenttä ole valmis, menetämme tilaisuuden kokonaan. Hankkeisiin pääseminen on mitä suuremmassa määrin yrityksen aktiivisuudesta ja omasta osaamisesta kiinni.
Nyt on hetki muuttaa miljardipuhe käytännön toimintasuunnitelmaksi. Pk-yritysten on saatava riittävästi tietoa ja tukea, jotta ne voivat kasvaa hankkeiden mukana. Päättäjien on huolehdittava, että lupaukset muuttuvat työksi.
Vasta kun suunnitelmat muuttuvat teoiksi ja näkyvät yritysten tilauskirjoissa, alue todella hyötyy tästä ainutlaatuisen suuresta investointipotentiaalista.