Tammikuussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vajaat 300 000 työtöntä. Työttömyysaste oli 10,4 prosenttia.
Petteri Orpon hallitus on urakoinut säädöksiä, joilla yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta työllistämisintoa on pyritty virkistämään. Lakko-oikeutta on rajoitettu, paikallista sopimista laajennettu ja irtisanomisia helpotettu.
Vaikutukset työllisyyteen ovat jääneet kauaksi toivotusta.
Viime viikkojen keskusteluissa pinnalla on kuitenkin ollut työllistämistoimi, joka on peräisin Marinin hallituksen ajalta. Kyse on työttömän työnhakuvelvoitteesta.
Toukokuussa 2022 voimaan tulleen "pohjoismaisen työvoimapalvelumallin" mukaan työttömän on haettava neljää työpaikkaa joka kuukausi ja raportoitava tästä työllisyyspalveluille, jotta säilyttäisi työttömyysturvansa.
Nyt työttömät tehtailevat velvoitteen ajamana hakemuksia työpaikkoihin, joita hakee usea sata muuta työtöntä. Työnantajat seulovat hakemusvyöryä, tuskaisina hekin.
Tilanne on johtanut nurinkurisiin seurauksiin. Perkausurakasta päästäkseen työnantajat eivät enää ilmoita työpaikkojaan julkisesti vaan hakevat työväkeä muita reittejä käyttäen.
Työntekijöitä taas on ohjattu hakemaan vain sellaisia töitä, joihin heidän on mahdollista päästä. Jos työntekijä hakee itselleen selvästi epärealistisia työpaikkoja, hän saattaa menettää työttömyysturvansa.
Viranomaiset siis käyttävät työpanostaan hakemusten realistisuuden arviointiin aikana, jolloin isolle osalle työttömistä sopivia työpaikkoja ei ole edes tarjolla.
Nykyisen hallituksen alkutaipaleella työministeri Arto Satonen (kok.) ilmoitti, että hallitus purkaa työpaikkojen hakupakon. Näin ei ole käynyt. Sen sijaan mallin käyttöä laajennettiin. Tämän vuoden alusta alkaen myös osa-aikatyötä tekevien työnhakijoiden tulee hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa.
On oikein, että hallitus pyrkii kääntämään kaikki kivet työllisyyden hyväksi. Nyt näkyvin tulos vain on ollut työttömien nöyryytys.
Paraikaa tavoiteohjelmaa laativassa kokoomuksessa ideoidaan uusia keinoja. Jos puolue on tulevassa hallituksessa se haluaa Iltalehden mukaan edelleen lisätä paikallista sopimista ja luopua irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuudesta. Työehtosopimusten yleissitovuuskin halutaan arvioida.
Irtisanomisissa puolue ottaisi mallia Tanskasta. Irtisanomisia helpotettaisiin mutta samaan aikaan työttömyysturvaa ja työvoimapalveluja vahvistettaisiin.
Jos SDP on tulevassa hallituksessa, puolue tuskin ottaa vaarin kokoomuksen ehdotuksista työelämän uudistamiseksi. Iso kysymys on, alkaako mahdollinen Antti Lindtmanin hallitus purkaa Orpon hallituksen päätöksiä.
Jos alkaa, sen pitää löytää omat keinonsa työllisyyden kohennukseen. Pelkkiä kivoja tapoja ei taida olla edes olemassa.