Oulun nuorisovaltuusto valitaan marraskuussa pidettävissä vaaleissa, joiden ehdokaslista on juuri julkaistu. Listan taustalla olevasta datasta ilmenee yksi hälyttävä seikka: 54 ehdokkaasta käy ammattikoulua vain 6. Vastaavasti lukioista ehdokkaita on 17 ja peruskouluista 31. Tämä on varsin huolestuttavaa.
Lähivuosina toisen asteen yhteishaussa lukioihin on päätynyt noin 60 prosenttia opiskelijoista ja ammattikouluihin sekä muihin hakukohteisiin noin 40 prosenttia. Ihannemaailmassa myös ehdokaslista heijastaisi tätä lukemaa, mutta näin ei ole. Sen sijaan ammattikoulua käyvien ehdokkaiden määrä on laskenut entisestään, puhumattakaan äänestysprosentista.
Tämä ilmiö muodostaa merkittävän uhan paitsi nuorten osallisuudelle, niin myös demokratialle ja politiikan tasa-arvoisuudelle. Amislaisilla on arvokasta sanottavaa ja panos annettavana nuorisopolitiikalle, mutta Oulussa on epäonnistuttu heidän tavoittamisessaan. Pahimmillaan ammatillisen opiskelijat vieraantuvat politiikasta ja kansalaisvaikuttamisesta täysin, jolloin demokratiaan osallistuu lopulta vain lukion käynyt, korkeakoulutettu kansanosa.
Onneksi ongelmaan voi kuitenkin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi minulle tarjottiin olennaisia tietoja kansalaisvaikuttamisesta jo yläkoulussa, ja lukiossa kiinnostus politiikkaan on ainoastaan kasvanut. Miksi ammattikouluissa näin ei ole?
Yhdeksi syntipukiksi nostan henkilökunnan. Siinä missä minulle, etuoikeutetulle lukiolaiselle, ovat opettajat toimineet merkittävimpänä tiedonlähteenä vaikuttamiseen liittyen, niin ammattikouluissa he laiminlyövät tätä velvollisuuttaan.
Ammattikoulussa opiskelevat tuttavani ja nuorisovaltuuston jäsenet ovat kertoneet omakohtaisella kokemuksella, että heidän opiskelijatovereistaan vain murto-osa on edes koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin Oulun nuorisovaltuusto. Alussa mainittujen tilastojen perusteella on syytä uskoa, että samaa ilmiötä esiintyy varsin yleisesti.
Syyllistäminen ei yleensä ole rakentavaa, mutta teen sen tässä silti.
Ammattikoulujen opettajat, rehtorit, mitä teette asialle? Missä on teidän vastuunne siitä, että nuoret kiinnostuvat kansalaisvaikuttamisesta ja kasvavat tiedostaviksi yhteiskunnan jäseniksi?
Tilastot puhuvat puolestaan: olette laiminlyöneet tehtävänne tältä osin. Ryhtiliikkeen tekeminen olisi suotavaa.
Benjamin Vaneeckhout
nuorisovaltuutettu, abiturientti, Oulu