Nuoret yrittävät seurakuntavaaleissa vallata kirkkovaltuustoista ja seurakuntaneuvostoista osuutensa.
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmän NAVIn tavoitteena on saada kaksi nuorta jokaisen seurakunnan valtuustoon ja neuvostoon.
Tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi noin tuhatta nuorta luottamushenkilöä, mikä olisi vajaat kymmenen prosenttia kaikista valituista.
Prosenttiluku on kova, sillä viime seurakuntavaaleissa valituista vain kolme prosenttia oli alle 25-vuotiaita.
NAVIn puheenjohtajan Timo Heleniuksen mukaan tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeä osa - nuorten ehdokkaiden löytäminen - onnistui kuitenkin hyvin, sillä ennakkotietojen mukaan nuorten osuus kaikista ehdokkaista on noin yhdeksän prosenttia.
Ennakkoäänestyksistä tihkuneet tiedot ovat myös lupaavia. "Paikka paikoin nuoret ovat herättäneet äänestyspaikoilla erittäin merkittävästi huomiota." Helenius mainitsee esimerkiksi Seinäjoen ja Kemin paikoiksi, joissa nuorten osuus äänestäneistä on ollut yllättävän korkea.
"Tavoite on kova, mutta nuorten aktivoituminen ehdolle asettumisessa herättää toivoa", Helenius toteaa.
Nuorten keinoilla
NAVI on käynyt seurakuntavaalikampanjaansa muun muassa tekstiviestein. "Nuoret tavoittaa sellaisilla keinoilla, jotka ovat heille luontaisia", Helenius uskoo.
Nousu kolmesta prosentista kymmeneen kertoisi kuitenkin muustakin kuin oikeiden viestintäkanavien löytymisestä. "Jokunen aika sitten uutisoitiin, että nuorten aikuisten osuus on ollut nousussa myös eduskuntavaaliehdokkaiksi asettumisen yhteydessä. Ehkä tyytymättömyydestä ja passiivisuudesta on nyt herätty vaikuttamaan", Helenius pohtii.
Nuorten äänestysaktiivisuuden Helenius odottaa pysyvän korkeana varsinaisina vaalipäivinäkin. Seurakuntavaalien äänestysprosentit ovat liikkuneet kymmenen prosentin tuntumassa. Päästäkseen tavoitteisiinsa NAVI:n ei tarvitsekaan saada uurnille määrättömästi nuoria. Hyvään vaalitulokseen riittänee pienissä kunnissa muutama kymmenen, suurissa kaupungeissa muutama sata nuorta.
Naispappeuden arvoitus
Piispan vaihtumisen myötä Oulun hiippakunnassa vaihtui myös kanta naispappeuteen. Kun kirkolliskokous viimeisen kerran torjui pappisviran avaamisen naisille 1984, Oulussa kirkosta erosi arviolta 150 seurakuntalaista.
Kirkolliskokouksen hyväksyttyä naispappeuden 1986 Oulun hiippakunnassa naispapiksi vihkiminen ei edelleenkään ollut mahdollista piispan vastustavan kannan vuoksi.
Uuden piispan myötä ei vuonna 2001 kuitenkaan tapahtunut näkyvää paluuta kirkkoon. Oulun seurakuntien keskusrekisterin johtajan Risto Laitilan mukaan tilanteessa ei ole tapahtunut mitään oleellista muutosta.
2001 kirkkoon liittymiset mutta myös siitä eroamiset kasvoivat Oulussa edellisvuoteen verrattuna. Oulun seudulla muuttoliike vaikuttanee numeroihin niin oleellisesti, ettei naispappeuskysymyksen takia eronneiden mahdollinen paluu seurakuntaan erotu tilastoissa.