Estonia: Täl­lai­nen on suo­ma­lai­nen Es­to­nia-to­dis­ta­ja – Harri Ruot­sa­lai­nen kertoo näh­neen­sä to­dis­teen up­poa­mi­sen syistä

Jääkiekko: Kärp­pien huip­pu­vi­rei­nen ve­nä­läis­vah­ti kertoo, kuka hän oikein on

Mainos: Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Nuo­hous­se­son­ki täy­des­sä vauh­dis­sa – pii­ri­nuo­hous­jär­jes­tel­mäs­tä luo­pu­mi­nen on han­ka­loit­ta­nut nuo­houk­sen val­von­taa

Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein. Kuvassa nuohooja Jarmo Viittanen.
Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein. Kuvassa nuohooja Jarmo Viittanen.
Kuva: Pekka Kallasaari

Syksyn viiletessä ja lämmityskauden käynnistyessä nuohoojien kalenterit täyttyvät vauhdilla.

– Nuohoushommia tehdään ympäri vuoden, mutta vuoden ehdottomasti kiireisimmän sesongin voisi sanoa käynnistyneen suunnilleen kolmisen viikkoa sitten ja jatkuvan tästä viikkoja eteenpäin, kertoo Mikko Muotka Oulussa ja lähikunnissa nuohouspalveluja tarjoavasta Noetta Oy:stä.

– Niinhän se yleensä menee, että nuohous muistetaan siinä vaiheessa, kun takkaa aletaan kesän jälkeen lämmittää ensimmäistä kertaa. Siinä vaiheessa moni muukin on havahtunut samaan asiaan.

Sijainnista ja yrityksestä riippuen nuohousaikaa voi joutua näinä aikoina odottamaan jopa useita viikkoja.

– Me teemme hommia tällä hetkellä kuuden nuohoojan voimin. Tällä hetkellä pystymme antamaan nuohousajan parin viikon sisään soitosta, Muotka sanoo.

Vuoden välein

Nuohousvelvoite koskee kaikkia tulisijallisen kiinteistön omistajia. Vakituisten asuntojen ja vuokramökkien tulisijat on nuohottava vuosittain ja vapaa-ajan asuntojen tulisijat vähintään kolmen vuoden välein.

– Aika hyvin tätä ohjetta noudatetaan. Lähtökohtaisesti suomalaiset ovat hyvin tunnollista kansaa myös nuohousasioissa, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen.

Samoilla linjoilla on Mikko Muotka.

– Jos nuohousväli on pidentynyt, se johtuu yleensä inhimillisestä unohduksesta kuin tietoisesta laiminlyönnistä. Riski nuohouksen unohdukseen on kasvanut, sillä nuohoojat eivät saa enää jakaa postilaatikoihin piirinuohousajoilta peruja olevia nuohousilmoituksia, vaan asiakkaiden on nyt itse hoksattava tilata nuohous.

Valvonta vaikeutunut

Valvontavastuu nuohouksen toteutumisesta kiinteistössä on edelleen pelastuslaitoksella. Piirinuohousjärjestelmästä luopuminen vuoden 2018 alussa ja kilpailun vapautuminen alalla ovat kuitenkin hankaloittaneet valvontaa.

– Aiemmin piirinuohoojat laittoivat pelastuslaitokselle listat nuohoamistaan kiinteistöistä ja raportoivat kaikista nuohouskeikoilla havaitsemistaan vioista ja puutteista, joiden perusteella pelastuslaitos on voinut asettaa kiinteistön jopa lämmityskieltoon, Heikkinen kertoo.

Nuohoojilla on edelleen velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti pelastuslaitokselle havaitsemistaan vakavista turvallisuuspuutteista. Näitä voivat olla tulisijan ja savuhormin puutteiden lisäksi myös muun muassa puuttuvat tai liian heikkokuntoiset tikkaat, kattokulkutien osat tai katon turvavarusteet.

– Piirinuohouksen päätyttyä nämä vikailmoitukset ovat vähentyneet merkittävästi. Johtuisiko siitä, että nuohoojat pelkäävät menettävänsä asiakkaan, jos vikailmoitus pelastuslaitokselle tehdään. Kilpailu alalla on näinä päivinä kovaa, Heikkinen pohtii.

Mikko Muotka Noetta Oy:stä tähdentää, ettei vastuuntuntoinen ja ammattimaisesti toimiva nuohooja katso vikoja tai puutteita koskaan läpi sormien.

– Ilmoitukset tehdään aina asianmukaisesti. Se on asiakkaankin etu.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ylläpitää nettisivuillaan luetteloa pelastustoimialueella toimivista nuohousalan yrittäjistä.

Luetteloon kirjaamisen yhteydessä on tarkistettu, että kyseisellä toimijalla on nuohoojalta vaadittava pätevyys, yrityksellä on Y-tunnus ja että yritys on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi.

Listalla on reilut parikymmentä toimijaa.

– Näkisin, että alueellamme on nuohoojia riittävästi. Hyvät tekijät ovat tietysti näinä aikoina kiireisimpiä, Heikkinen kommentoi.

Malttia lämmittämiseen

Jarkko Heikkinen arvioi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella tapahtuvan vuosittain 10–20 tulisijasta tai hormista alkunsa saanutta rakennuspaloa tai sen vaaraa. Syksyllä tulipalon riski kasvaa, kun kesän kylmänä olleita tulisijoja ryhdytään lämmittämään.

– Lämmitys tulisi aloittaa maltillisesti. Pesään ei kannata heti lähteä työntämään kuutiotolkulla puita, vaan aloittaa varovaisesti muutamalla klapilla, Heikkinen neuvoo.

Ennen syksyn ensimmäistä lämmitystä hän suosittelee avaamaan savupellit hyvissä ajoin, jopa vuorokautta ennen lämmittämistä.

– Myös kuumailmapuhallinta tai vastaavaa voi käyttää varmistaakseen, ettei kylmässä ja kosteassa hormissa ole ilmalukkoa, joka tupsauttaa helposti savut sisälle, Heikkinen sanoo.

Mikko Muotka muistuttaa myös kuivien puiden tärkeydestä.

– Märän materiaalin poltto lisää nokea hormeihin ja kasvattaa nokipalon riskiä.