Viime perjantai oli monen toimialan alemyyntipäivä, jonka ylivoimaisesti höveleimmästä tarjouksesta nauttivat pörssisähkön käyttäjät.
Kerrankin kutinsa piti väite: mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät. Yhden kilowattitunnin hinta romahti puoli euroa miinukselle. Kuluttajalle maksettiin sähkön käytöstä.
Posketon hinta istui Black Friday - ostelupäivään, mutta kysymys oli norjalaisen sähköyhtiö Kinect Energyn möhlimisestä. Yhtiö tarjosi Suomeen valtavaa sähkömäärää, joka romahdutti hinnat.
Omituisen tarjouksen syyksi kerrottiin sisäinen järjestelmävirhe. Takana saattoi olla inhimillinen erehdys.
Joka tapauksessa perjantaina iltapäivällä pörssisähkötalouksissa sähköautot pantiin lataukseen, pyykki- ja tiskikoneet hyräytettiin käyntiin ja saunominen aikaistui päivällä.
Ainakin valtaosalle kuluttajista sähkön käyttö todella hyvitetään seuraavassa laskussa. Osa myyjäyhtiöistä mahdollisesti pullikoi vastaan.
Pontevaa sähkönkäyttöä voi ymmärtää siksikin, että monet suomalaiset ovat viime aikoina maksaneet sähköstä ajoittain hirmuisia hintoja. Nyt oli mahdollisuus saada hiukan hyvitystä.
Iloa tuskin laimentaa se, että lystin maksajan paikalle jäävät norjalaiset. Tai ehkä amerikkalaiset, Norjan Kinect Energy kun on osa yhdysvaltaista World Kinect Corporation -jättiyhtiötä.
Perjantain hintaromahduksessa on huvittaviakin piirteitä, mutta riskittömästä tapahtumasta ei ollut kyse. Kun useat sähkön tuottajat olivat lopettamassa myyntiä kehnon hinnan takia samaan aikaan kun kulutuksen arvattiin pomppaavan taivaisiin, sähkön loppuminen oli todellinen riski.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid sai suostuteltua tuottajia takaisin kaupantekoon, eikä yksikään koti kylmentynyt. Tässä tapauksessa oli onni, että pörssisähköä käyttää meillä arvion mukaan korkeintaan viidennes kotitalouksista.
Iso kysymys on, kuinka norjalaisten haamutarjous meni läpi pohjoismaisessa sähköpörssi Nord Poolissa. Kun ilmeinen hinnoitteluvirhe ja riskit oli Suomessa havaittu, sähköpörssiä pyydettiin oikaisemaan virhe. Sen ei kerrottu olevan mahdollista (HS 25.11.).
Jos uhka sähkön loppumisesta saadaan aikaan näin helposti ja korjaus on näin vaikeaa, riski esimerkiksi sähkömarkkinoiden vakavasta häirinnästä vaikkapa hakkeroinnin avulla on aivan ilmeinen.
Suomessa sähkömarkkinoita valvova Energiavirasto aloitti omat selvityksensä jo perjantaina. Töitä on edessä myös Norjassa.
Myrskyn silmässä olevaa norjalaisyhtiötä voi toisaalta kiittää siitä, että sen tunarointi paljasti vakavan riskipisteen sähköpörssin toiminnassa. Muutkin mahdolliset Nord Poolin heikkoudet pitää nyt kaivaa näkyviin ja korjata.