Miljoona suomalaista kärsii nivelrikosta. Nivelrikosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 1,8 miljardin euron kustannukset. Kustannuksia aiheuttavat hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työikäisillä sairauspoissaolot sekä ennenaikainen eläköityminen.
Nivelrikko heikentää merkittävästi ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Erityisesti ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen heikentyy. Noin 14 prosenttia yli 65-vuotiaiden suomalaisten säännöllisestä avuntarpeesta johtuu polven ja lonkan nivelrikosta.
Nivelrikon ensisijainen hoito on lääkkeetöntä. Esimerkiksi liikunnalla ja tarvittaessa laihduttamisella pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja hallitsemaan kipua, mutta niillä on myös tärkeä rooli nivelrikon ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Tekonivelleikkausta harkitaan vasta, kun kuntoutus ja kipulääkkeet eivät auta oireisiin. Polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdään vuosittain noin 26 000 ensitekonivelleikkausta, joista 7 000 työikäisille. Yhden tekonivelleikkauksen hinta on noin 10 000 euroa. Arviolta joka viides suomalainen nainen saa elämänsä aikana polven tekonivelen. Tulevaisuudessa tekonivelleikkauksia joudutaan tekemään yhä useammalle.
Suurena ongelmana ovat pitkittyneet hoitojonot tekonivelleikkauksiin. Viime elokuussa yli 13 000 potilasta odotti polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Heistä noin joka kolmas oli odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta, mikä ylittää hoitotakuurajan. Vaihtelu hoitojonojen pituudessa on suurta eri hyvinvointialueiden välillä.
Hyvinvointialueiden tulee saada pian tekonivelleikkausta odottavien potilaiden pitkät hoitojonot lyhyemmiksi, sillä jonoista aiheutuu suuria kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Leikkausjonossa olevan potilaan yleiskunto huononee liikkumisen vaikeuden ja kipujen takia, mikä heikentää leikkauksen lopputulosta.
Kuntien tulisi tarjota saavutettavia ja esteettömiä liikuntapaikkoja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Painon pitäminen normaaleissa rajoissa on yksi tärkeimmistä nivelrikon ehkäisyä ja toimintakykyä edistävistä toimista. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä saadaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä terveydenhuollon säästöjä. Järjestöillä on suuri merkitys niveloireisten liikuntaryhmien ja vertaistuen järjestämisessä. Vertaistuella muun muassa vahvistetaan omahoitoa. Tämä toiminta tulee taata tulevaisuudessakin.
Suomeen tarvitaan kansallinen nivelrikkostrategia nivelrikkoon sairastuvien suuren määrän takia. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi oikea-aikaiset ja riittävät hoito- ja kuntoutuspalvelut tulee olla kaikkien niveloireisten saatavilla osana hyvinvointialueiden palvelupolkuja. Näin parannetaan niveloireisten ihmisten selviytymistä arjessa ja vähennetään yhteiskunnan kuluja.
Leena Nieminen
toiminnanjohtaja, Suomen Nivelyhdistys
Anna-Liisa Kemi
vertaisohjaaja, Oulun nivelpiiri