On syyskuun 19. päivä, kun kello lyö kuutta illalla kirkon kellojen raikuessa taustalla. Helsingissä Pyhän Henrikin katedraalissa on alkamassa katolinen juhlamessu, jonka yhteydessä muista kirkkokunnista lähtöisin olevia aikuisia otetaan kirkon täyteen yhteyteen. Yksi näistä on nivalalaislähtöinen Juuso Lehtola.
– Patrick, ota vastaan Pyhän Hengen lahjan sinetti, eläkkeelle jäänyt Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Sippo sanoo ja voitelee vihityllä öljyllä Lehtolan otsaan ristin merkin.
Lehtola on ottanut suojeluspyhimyksekseen pyhän Patrickin, Irlannin suojeluspyhimyksen, joka tunnetaan nykyään lähinnä vihreää väriä tirskuvan juhlapäivän takia, jolloin irlantilaispubit täyttyvät oluen ystävistä.
Pyhä Patrick rinnallakulkijana
Matka kirkon eteen on ollut pitkä. Lehtola kasvoi 12-lapsisessa vanhoillislestadiolaisperheessä Nivalan ja Sievin maalaismaisemissa. Lapsuudenkodissa ei ollut televisiota eikä rock-musiikkia kuunneltu. Suviseurat olivat Lehtolan elämän kohokohta.
– Se oli vähän kuin lomareissu tai festarit, hän nauraa.
