Nivalassa on alkanut yhteiskaivohanke, joka tehostaa biokaasulaitoksen tuottaman kierrätyslannoitteen hyödyntämistä maataloudessa. Yhteiskaivot on tarkoitettu biokaasulaitoksessa syntyvän mädätejäännöksen väliaikaiseen varastointiin.
Biokaasulaitos tarvitsee syötteekseen lantaa ja peltobiomassoja alueen eläintiloilta ja kasvinviljelijöiltä. Prosessissa syntyvä mädätejäännös palautetaan viljelijöille lannoitteeksi, mutta sen tehokas hyödyntäminen edellyttää logistisesti järkevää jakelua.
Ylimääräisten kuljetusten välttämiseksi mädätejäännös suunnitellaan toimitettavaksi suoraan peltolohkojen läheisyyteen sijoitettuihin etäkaivoihin viljelijöiden hyödynnettäväksi. Yhteiskaivot vähentävät samalla tilojen työtaakkaa sekä tarvetta investoida uusiin kaivoihin, sillä raakaliete ja mädäte on säilytettävä erillään.
Hankkeessa aloitti toimintansa alkuvuodesta Jokilaaksojen Ravinnekierto Oy. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa yhteiskäyttöisiä etäkaivoja mädätysjäännöksen vastaanottoa varten. Yhtiön omistavat kokonaisuudessaan yhteiskaivohankkeessa hyödynsaajina olevat viljelijät.
Hankkeen suunnittelua vauhdittaa ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta saatu 620 000 euron rahoitus, joka kattaa noin puolet kokonaiskustannuksista. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
Mädäte toimii tehokkaana orgaanisena lannoitteena ja se vähentää merkittävästi ostolannoitteiden tarvetta. Hygienisoituna se on tasalaatuista ja hajutonta.
Yritys- ja aluekehityspalveluja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa tuottavan NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala näkee yhteiskaivot keskeisenä osana alueen biokaasuekosysteemin rakentumista.
– Meillä on alueella valtava biokaasupotentiaali, mutta se ei yksin riitä – tarvitaan myös fiksuja ratkaisuja ravinteiden hallintaan. Yhteiskaivot ovat vastaus tähän tarpeeseen ja mahdollistavat sen, että mädäte päätyy suoraan peltokeskittymien läheisyyteen, missä sitä kasvukaudella tarvitaan, Krankkala toteaa tiedotteessa.
Lähiaikoina alueen viljelijöille järjestetään infotilaisuus hankkeen etenemisestä. Työn alla on myös etäkaivojen sijoituspaikkojen kartoittaminen viljelijöille tehdyn kyselyn pohjalta.
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa alueelle noin 20 etäkaivoa. Uutta kaivokapasiteettia hankkeessa rakennetaan 60 000 kuutiometriä.
NIHAKin toiminta-alueen arvioidaan tarjoavan merkittävää potentiaalia biokaasun tuotantoon, mikä näkyy sekä meneillään olevina laitosselvityksinä että jo toteutuneina ja vireillä olevina investointeina.
Suomen ensimmäisen yhteiskaivojen rakentamisen uskotaan vauhdittavan merkittävällä tavalla alueen uusien biokaasulaitosten käynnistymistä. Parhaillaan investointipäätösvaiheeseen on etenemässä Nivalaan suunniteltu Suomen suurin biokaasulaitos.
