Niilo Keränen lähti ta­kai­sin kan­sal­le töihin

Taivalkoskelaisen Niilo Keräsen innostus politiikkaan syttyi Oulun yliopistossa 1970-luvulla. Vaalipiirinsä keskustalaisista viidenneksi eniten ääniä haalinut Keränen lähti ehdokkaaksi vastustellen.

Taivalkoskelainen kansanedustaja Niilo Keränen on jäsen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. ”Minulle tärkeitä ovat myös syrjäisten seutujen asiat ylipäätään. Ihmisellä on oikeus asua syrjässä.”
Taivalkoskelainen kansanedustaja Niilo Keränen on jäsen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. ”Minulle tärkeitä ovat myös syrjäisten seutujen asiat ylipäätään. Ihmisellä on oikeus asua syrjässä.”
Kuva: Ulla Ingalsuo

Nyt sen voi sanoa: kansanedustaja Niilo Keränen lähti kevään eduskuntavaaleihin vastentahtoisesti.
Mikäli kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.) olisi edelliskeväänä valittu europarlamenttiin, vuoden 2011 vaaleissa varasijalle jäänyt Keränen olisi omien sanojensa mukaan ”joutunut eduskuntaan.”
Vuosina 1999–2003 Arkadianmäellä edustanut Keränen saikin ennen kevään vaaleja jatkuvia kyselyitä ehdokkaaksi lähtemisestä kotipitäjästä Taivalkoskelta ja sen naapurikunnista.

Silti vasta kuusamolaisen kansanedustajan Tuomo Hännisen (kesk.) kieltäytyminen ehdokkuudesta sai miehen heltymään.

Hitaasta alusta huolimatta vaalityö maistui tänä keväänä paremmin kuin huhtikuussa 2011, jolloin puoluetta painoi edelleen vaalirahakohu ja pitkä hallitusvastuu.

– Viimeksi oli vaisua, nyt oli aivan erilaista. Ihmiset todella halusivat tulla kuuntelemaan, mitä ehdokkailla oli sanottavana.

5 696 äänellä vaalipiirinsä keskustalaisista viidenneksi suurimman äänipotin kerännyt Keränen edustaa Koillismaata yhdessä kuusamolaisen Ulla Parviaisen (kesk.) kanssa.

Keräsen mukaan syrjäseutujen ääntä pitää kuulla eduskunnassa asti. Hänen mukaansa kaupunkilaisedustaja ei esimerkiksi tajua etäisyyksien merkitystä, eli sitä, kuinka pitkä maalla asuvan matka voi oikeasti olla. Valaistakseen asiaa hän kertoo käytännön esimerkin. Ehtiäkseen tiistaiaamuksi ajoissa töihin aamuseitsemän lennolle Keränen herää Taivalkoskella kahvinkeittoon aamukolmelta, Parviainen Kuusamossa jo aamukahdelta.

– Lähempänä lentokenttää asuvat voivat nukkua aina aamukuuteen saakka, ja ehtivät silti aamuseitsemän lennolle.

Keräsen innostus politiikkaan syttyi kiihkeästä aatteen palosta tunnetulla 1970-luvulla. Nuori lääkäriopiskelija lähti mukaan Oulun yliopiston keskustaopiskelijoihin, ja viihtyi opiskelijapolitiikan pyörteissä nelisen vuotta.

Samaan aikaan leimahti myös innostus kirjoittaa. 16-vuotiaana Keränen sai ensimmäistä kertaa sanansa julki, kun Koillissanomat julkaisi Keräsen tekstin aiheella ”kotikylä eilen, tänään ja huomenna”.

Keräsen ensimmäinen lastenkirja Soiperoisten maa voitti ilmestymisvuotenaan 1992 valtakunnallisen lastenromaanikilpailun. Keränen nimitettiin uuden lastenkirjakilpailun, Napero-Finlandian päätuomariksi. Siitä roolista Keränen ei ole vieläkään malttanut luopua.

Tuomaroinnin ohella Keränen kirjoittaa edelleen itsekin. 1990-luvulta asti lastenkirjoja ja hengellistä kirjallisuutta julkaisseen Keräsen viimeisin teos ilmestyi viime vuonna. Hän myös kolumnoi säännöllisesti esimerkiksi Kalevaan.

Valitettavasti täyspäiväinen politikointi ja luova kirjoitustyö eivät sovi yhteen, Keränen valittelee.
Onko edessä nyt neljän vuoden tauko?

– Toivottavasti ei. Kunhan työ vakiintuu eduskunnassa, toivon pystyväni taas keskittymään kirjoittamiseen. Suunnitelmia on jo.

Vaikka Keräsen matka uudelle työpaikalle on pitkä, hän suorastaan kauhistuu ajatuksesta Taivalkoskelta muuttamisesta.

– Tämän parempaa paikkakuntaa ei ole. Kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat ystäviä keskenään. Luontoa riittää, ja kesämökkikin on lähellä.

Kolme kantaa

Iin ja Limingan välinen lähijunaliikenne on hyvä ajatus..... Kyllä

Pyhäjoen ydinvoimalalle pitää myöntää rakentamislupa..... Kyllä

Samaa sukupuolta olevien pitää saada solmia keskenään avioliitto.....Ei halunnut vastata. ”Sukupuolineutraali laki on vakaumustani vastaan. Mutta kun laki on jo säädetty, en ole vaatimassa sen purkamista - lainsäädännön ei pidä olla poukkoilevaa.”

Niilo Keränen
Ikä: 65 vuotta
Kotipaikka: Taivalkoski
Koulutus: yleislääketieteen
erikoislääkäri
Työura: Kemijärven terveyskeskuslääkäri 1975–1981, Kelan
asiantuntijalääkäri 1976–2011, Taivalkosken terveyskeskus-lääkäri 1981–1990, Oulun yliopistollisen sairaalan apulaislääkäri 1989–1990, Taivalkosken johtava lääkäri 1990–2007, projektipäällikkö 1996–1998, Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri 2007–2014, eläkkeelle ylilääkärin virasta tammikuussa 2014
Luottamustehtävät: Sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen vuodesta 1983, suomalaisen lääkäriseura Duodecimin
hallituksessa 1995–1997,
Suomi-yhtiön edustajiston
jäsen vuodesta 2004, Taivalkosken kunnanvaltuutettu vuodesta 2005, Kelan valtuutettu vuosina 1999–2007 ja uudestaan vuodesta 2015
Perhe: Naimisissa Eila Keräsen kanssa, 12 lasta ja 27 lastenlasta
Merkittävin poliittinen saavutus: Kelan valtuutettuna tehty työ virkakielen selkeyttämiseksi
Tämän kauden kolme tärkeintä asiaa:
1) Sosiaali- ja terveydenhuollon saattaminen kuntoon
2) Pohjoisen alueen elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen
3) Tavallisen ihmisen asiaa ei unohdeta