Suomen edellinen puolustusselonteko valmistui syksyllä 2021. Suomi oli tuolloin sotilaallisesti liittoutumaton, vaikkakin jo Naton läheinen kumppani.
Vladimir Putin oli edellisenä kesänä pitänyt pahaenteisen puheensa, jossa katsoi Venäjän ja Ukrainan kuuluvan yhteen. Puoli vuotta myöhemmin Venäjä hyökkäsi. Sota palasi keskelle Eurooppaa ja jatkuu yhä.
Keskiviikkona julkistetussa valtioneuvoston uudessa puolustuspoliittisessa selonteossa perusasia hahmottuu kirkkaasti. Dokumentin loppuun kootuista johtopäätöksistä kaksi ensimmäistä liittyy Venäjään:
Suomen turvallisuusympäristö on Venäjän hyökkäyssodan takia heikentynyt perustavalla tavalla. Venäjä muodostaa turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa.
Selonteko toteaa myös, että Suomen turvallisuustilanne voi muuttua nopeastikin. Näin siksi, että Venäjän hyökkäyssodan loppua ei näy, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voi sulkea pois.
Jokin on kolmessa vuodessa radikaalisti muuttunut. Suomi on nyt Naton jäsen, sen 5. artiklan suojan alla. Artikla määrittää jäsenvaltioille velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Naton antama turva perustuu sen sotilaalliseen voimaan, lopulta ydinpelotteeseen.
Vain Naton voiman varaan ei kuitenkaan vannota: selonteossa todetaan, että Suomen puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja puolustusta. Asevelvollisuus säilyy miehille pakollisena, naisille vapaaehtoisena. Naisia kuitenkin toivotaan palvelukseen lisää.
Odotetusti esiin nousee tarve vahvistaa puolustuksen resursointia. Materiaalihankinnoissa painopiste siirtyy ilma- ja merivoimien jälkeen maavoimiin, jonka uudistustarpeet koskevat esimerkiksi taistelupanssarivaunuja ja käsiaseita. Vakituista väkeä tarvitaan armeijan leipiin lisää.
Samaan aikaan dokumentti tunnistaa akuutin ongelman. Valtiontalouden heikko tila vaarantaa kyvyn Suomen puolustuksen kehittämiseen. Tätä viestiä vahvistivat keskiviikkona valtiovarainministeriön uusimmat ankeat arviot muun muassa valtion velkaantumisvauhdista.
Tämä oli ehkä osasyy siihen, miksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei antanut arviota siitä, kuinka suuri osa Suomen bruttokansantuotteesta vastedes voisi kulua puolustukseen. Ne päätökset tehdään joka vuodelle erikseen ja ovat hänen mukaansa talouspoliittisia.
Nato-miniminä pidetyn kahden prosentin rajan Suomi ylittää jo selvästi. Ensi vuonna puolustuksen BKT-osuuden arvioidaan olevan 2,5 prosenttia.
Pohjois-Suomen mutta myös koko Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävää on, että selonteossa mainitaan useassa kohdassa tarve saada kuntoon yhteydet Suomen rajan yli Ruotsiin ja Norjaan aina Pohjois-Atlantin rannikolle saakka.
Logistisen infrastruktuurin eli liikenneväylien ohella selonteossa perätään myös pohjoisten tietoliikenneyhteyksien vahvistamista.