Henkilöt: Ou­lu­lai­nen Henna Van­ha­nen on Suomen paras juok­si­ja ikä­luo­kas­saan, yöt hän työs­ken­te­lee OYSissa

Kalakauppa: Nor­ja­lai­nen lohi ei ole niin kal­lis­ta kuin ihmiset ku­vit­te­le­vat

Taide: Elisa Her­net­kos­ken Vul­va-sar­ja syntyi van­hois­ta pos­ti­mer­keis­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Naton isän­tä­maa­so­pi­mus tar­koit­taa so­ti­las­yk­si­köi­den avus­ta­mis­ta

Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteessa.

Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteessa tai ympäristökatastrofien yhteydessä.

Tuki pitää sisällään muun muassa yksiköille toimitettavan ruoka- ja polttoainehuollon.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päätti perjantaina, että Suomi allekirjoittaa isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Suomen ja Naton välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitaan siitä, millaista konkreettista apua kriisi- tai  harjoitustilanteessa annetaan.

Sopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua ja joukkoja. Suomi päättää itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatukea annetaan.

Suomi ei myöskään sitoudu ottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan kauttakulkua.

Suomi on jo antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa. Isäntämaatukea voidaan antaa myös esimerkiksi ympäristökatastrofin yhteydessä.

Kansainvälisessä puolustusyhteistyössä toimintamallit perustuvat Naton standardeihin.