Hiirosen henkirikos käräjillä: Ve­lan­pe­rin­näs­tä syy­tet­ty: "Jos huu­me­maail­mas­sa tekee rot­tai­lu­jut­tu­ja, silloin ta­pah­tuu"

Luonto: Rau­hoi­te­tut vii­ta­sam­ma­kot puo­lit­ti­vat Kaak­ku­riin suun­ni­tel­lun ison ra­ken­nus­hank­keen

Luitko jo tämän: OYSissa on jou­dut­tu sul­ke­maan kym­me­nen leik­kaus­sa­lia

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Naton isän­tä­maa­so­pi­mus tar­koit­taa so­ti­las­yk­si­köi­den avus­ta­mis­ta

Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteessa.

Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteessa tai ympäristökatastrofien yhteydessä.

Tuki pitää sisällään muun muassa yksiköille toimitettavan ruoka- ja polttoainehuollon.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päätti perjantaina, että Suomi allekirjoittaa isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Suomen ja Naton välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitaan siitä, millaista konkreettista apua kriisi- tai  harjoitustilanteessa annetaan.

Sopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua ja joukkoja. Suomi päättää itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatukea annetaan.

Suomi ei myöskään sitoudu ottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan kauttakulkua.

Suomi on jo antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa. Isäntämaatukea voidaan antaa myös esimerkiksi ympäristökatastrofin yhteydessä.

Kansainvälisessä puolustusyhteistyössä toimintamallit perustuvat Naton standardeihin.