On enää runsaat kaksi viikkoa siihen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin hankkii valtuudet pitää valtaa käytännössä loppuelämänsä.
Kansanäänestys on useimpien Venäjän vaalitoimitusten tapaan rituaali, jossa ihmisille annetaan mahdollisuus käydä ilmaisemassa tukensa vallanpitäjille.
Osa uurnalle patistetuista ei tiedä, että 1. heinäkuuta huipentuva kansanäänestys on todellisuudessa presidentinvaali, jossa Putinin valtakaudet nollataan hänen johdettuaan maata käytännössä yli 20 vuoden ajan joko presidenttinä tai pääministerinä.
Johtajan legitiimiyden takaamiseksi äänestysprosentista halutaan korkea. Tyypillinen keino äänestäjämäärän nostattamiseksi on painostaa opettajia ja kirjastojen työntekijöitä, joiden pitää äänestää itse ja agitoida muitakin resurssileikkausten uhalla. Myös varuskunnissa saattaa syntyä uurnille parijonoa.
Kunhan äänestyspaikoille saadaan väkeä ja nettiäänestykseen kirjautuneita, järjestelmä hoitaa lopun.
Nykymenoon tyytymättömille jää kaksi vaihtoehtoa: joko boikotoida epäreilua äänestystä tai käydä äänestämässä vastaan tietäen, ettei se vaikuta.
Useita muutoksia samassa äänestyksessä
Perustuslakiin on tulossa muutosta ainakin 14 pääkohtaan. Propagandassa on korostettu tavalliselle ihmiselle tärkeiksi uskottuja asioita. Eläkkeiden indeksikorotukset ja lupaukset halvemmasta terveydenhoidosta ovat tietenkin mukana.
Perustuslain muutosten kerrotaan lisäksi takaavan eläinten inhimillisen kohtelun Venäjällä, vahvistavan ruplan ainoaksi valuutaksi tai jopa takaavan, että vanhempien kunnioitus ja uskonnon arvostus vallitsevat maassa.
Räikeässä tv-mainoksessa pelotellaan homoparilla, joka kuvitteellisella tulevaisuuden Venäjällä ajaa Morris Minillä hakemaan poikaa orpokodista ja sovittelee tälle mekkoa ylle. Putinin perustuslaki estää kai tämänkin.
Presidentin valtakausien nollaamista eli Putinin oikeutta jatkaa ainakin vuoteen 2036 saakka ei ole aina "muistettu" mainita tiedotuksessa.
Kansanäänestyksessä voi ainoastaan joko hyväksyä tai olla hyväksymättä perustuslakiremontin.
Näin ihminen voi äänestää mistä asiasta vain. Eläinrääkkäyksen ja valuuttaspekulaation vastustaja päätyvät samaan: tukemaan Putinin valtakauden pidentämistä. Asetelma muistuttaa pysähtyneisyyden ajan anekdoottia, jossa pääsihteeri Leonid Brezhnevin puhe alkoi kuulua television ja radion lisäksi myös silitysraudasta.
Vuoden 1993 perustuslaki irrotti neuvostovallasta
Tosiasiassa perustuslain muuttaminen ei ole vitsi. Väistyvää vuoden 1993 perustuslakia – joka korostaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa – ovat sen tuntevat venäläiset voineet käyttää yrittäessään puolustautua viranomaisten mielivaltaa vastaan. Moni autoilija pitää perustuslakia aina hansikaslokerossa poliisin varalta.
Myös vuoden 1993 perustuslaki hyväksytettiin aikoinaan kansanäänestyksellä. Siinä presidentti Boris Jeltsinin esittämä uusi perustuslaki voitti prosenttiluvuin 58–42. Maata repi siihen aikaan valtataistelu uudistusmielisen presidentin ja kansankongressin eli silloisen parlamentin välillä.
Tällä kertaa ehdotetut muutokset tulevat suoraan Putinilta, joka alkuvuodesta ennen koronakriisiä esitteli ne parlamentille henkilökohtaisesti. Duuman jäsenet tekivät ehdotukseen vielä lisämuutoksia tukeakseen Putinin tämän pyrkimyksissä.
Maanpakolaisille kielto osallistua vaaleihin
Kovaa vaikutusta voi olla esimerkiksi muutoskohdalla, jossa Venäjän perustuslain todetaan aina menevän kansainvälisten lakien tai sopimusten edelle. Tähän voidaan vedota Krimin miehityksen kaltaisissa tilanteissa tai kaltoin kohdeltujen hakiessa oikeutta EU-elimistä.
Kosmeettisempina on pidettävä muutoskohtia, joissa tietty osa presidentin vallasta pääministerin tai muiden ministerien nimittämisessä siirretään valtakunnan duumalle. Venäjän voimakasta presidentinvaltaa ei näillä hienosäädöillä muuteta eurooppalaiseksi parlamentarismiksi eikä lähellekään sellaista.
Osa muutoksista on päinvastoin suunniteltu tekemään entistäkin varmemmaksi, ettei esimerkiksi ulkomailla pitkään asunut vastaehdokas pääse osallistumaan presidentinvaaleihin.