Nä­kö­kul­ma: Paine Annika Saa­ri­kon saa­mi­sek­si kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­ja­ki­saan kasvaa – kiel­täy­ty­mi­nen alkaa olla vaikeaa

Annika Saarikko otti pitkän loikan kertoessaan harkitsevansa keskustan puheenjohtajuutta.

Ministeriksi elokuussa palaava Annika Saarikko on luvannut kertoa ennen sitä, aikooko hän olla ehdolla.
Ministeriksi elokuussa palaava Annika Saarikko on luvannut kertoa ennen sitä, aikooko hän olla ehdolla.

Korona jäi hetkeksi kakkoseksi, kun kesän kynnyksellä keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni töräytti uutisen, joka sekoitti poliittisen pakan kertaheitolla.

Konsulttipalkkioihin liittyvän kohun takia Kulmuni jätti valtiovarainministerin salkun. Päivää myöhemmin hän ilmoitti, ettei aio jättää suosiolla puoluejohtajan tehtäviä. Molemmat temput tulivat suurelle osalle keskustaväkeä ja sen johtoa täysin puun takaa.

Sitten alkoi ennätysvilkas keskustelu puolueen tilasta ja seuraavasta puheenjohtajasta. Kun puhutaan viime mainitusta, katse kääntyy Varsinais-Suomeen Oripäähän, jossa pian hallitukseen palaava Annika Saarikko remontoi vanhaa sukutilaa.

Saarikkoa on kysytty ja veikattu johtajakisaan jo ties kuinka monta kertaa. Viime vuodet hän on nauttinut täysin siemauksin perhe-elämän arjesta, joten puolueen johtaminen ei ole ollut ykköstavoite. Parhaillaan hän on vielä perhevapaalla.

Syyskuussa kaikki voi olla toisin. Saarikko on kertonut ennen kesäkuuta toistuvasti, ettei hänen mielipiteensä puheenjohtajuuteen ole muuttunut. Hän on kertonut tukevansa Kulmunia.

Kun Kulmuni valittiin viime syksynä Juha Sipilän tilalle, jotkut arvelivat, että Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa haetaan johtajaa vain vuodeksi. Saarikko ottaisi ohjat käsiinsä seuraavassa puoluekokouksessa 2020.

Saarikon vastaus spekulaatioihin oli, että keskusta hakee pitkäaikaista puheenjohtajaa ja vakautta.  Kulmunin esiintymiskoulutus teki kuitenkin tyhjäksi tämän toiveen.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni yllätti kahdesti. Ensin hän kertoi eroavansa valtiovarainministerin tehtävistä. Puoluejohto oli kuin ällikällä lyöty. Seuraavana päivänä hän totesi, ettei aio luopua puheenjohtajan nuijasta taistelutta. Taas oltiin kuin puusta pudonneita.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni yllätti kahdesti. Ensin hän kertoi eroavansa valtiovarainministerin tehtävistä. Puoluejohto oli kuin ällikällä lyöty. Seuraavana päivänä hän totesi, ettei aio luopua puheenjohtajan nuijasta taistelutta. Taas oltiin kuin puusta pudonneita.

Pari viikkoa Kulmunin ilmoituksen jälkeen Saarikko avautui Ylen haastattelussa. Hän sanoi ilmoittavansa ministeriksi palattuaan, lähteekö hän kisaan mukaan.

– Puolue ei kaipaa yhtään lisää tyrskyjä ja toisaalta kyseessä on oman elämäni näkökulmasta niin merkityksellinen asia, että haluan miettiä sen läheisteni kanssa huolella läpi, Saarikko totesi.

Keskustassa tätä pidetään isona askeleena. Paine on kasvanut, ja se kasvaa edelleen. Hänet halutaan kisaan mukaan, ja ennen kaikkea voittajaksi. Onko hänellä siis mitään mahdollisuuksia sanoa ei?

Jos Saarikko tekee niin kuin opettaa, vastausta ei tarvitse odottaa elokuun alkuun. Sen voi lukea hänen facebook -päivityksestään, joka on tehty pari päivää Kulmunin eroilmoituksen jälkeen.

Hän muistutti vanhasta poliittisesta kolmen solmun ohjenuorasta.

Ensin on isänmaan etu, sitten puolueen etu ja sen jälkeen vasta oma etu.

Moni pienten lasten äiti tietää, miten vaikea valinta on. Onko Saarikko valmis rumbaan, jossa on oltava valmiudessa 24/7 - aikataululla, kun kotona ovat viisi- ja pian yksivuotias lapsi? Todennäköisesti on.

Eri juttu on, saako Saarikko nostettua puolueen takaisin nousukaistalle. Kannatus ei ole noussut Kulmunin aikana. Puolueen kuva ja sanoma eivät ole kirkastuneet. Samaan aikaan kun päähallituspuolue sdp huitelee kannatusluvuissaan aivan omassa luokassaan, on kakkospuolue jäänyt nuolemaan näppejään.

Nyt on mielenkiintoista seurata, miten keskustan kannatus käyttäytyy, kun johto sai houkuteltua eduskunnan puhemies Matti Vanhasen rahaministeriöön, ja jos Saarikko nousee valtaan. Ainakin alku on ollut Vanhasella lupaava. Häntä on kiitelty pääministeri Sanna Marinia (sd.) myöten.

Keskustaväki odottaa, että Oulun puoluekokoukseen saataisiin useita ehdokkaita. Jos mukana olisivat vain Kulmuni ja Saarikko, kilpailu olisi kiusallinen.

Uhrin maineen saaneen Kulmunin taustajoukot katsoisivat, että nyt hänet jyrätään kylmästi sivuun.

Myös puoluejohdosta myönnetään, että jälkien siivoaminen olisi helpompaa, jos mukana olisi useita ehdokkaita.

Kuka siis "uhrautuisi" leikkiin mukaan vain näön vuoksi? Puolustusministeri Antti Kaikkonen on vedonnut syntyvään vauvaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilä ei ollut innostunut ehdokkuudesta vuosi sitten, joten miksi mielipide olisi muuttunut nyt.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvisella on laajaa tukea, mutta lähteekö hän vielä kokeilemaan kepillä jäätä?

Keskustasta arvioidaan, että jos pelissä olisivat Kulmuni, Kurvinen ja Saarikko, viimeksi mainittu olisi voittaja kepeästi. Toisaalta on hyvä muistaa, että väki voi olla oikullista. Paljon on kiinni siitä, miten hiljaiset kokousedustajat agitoidaan tietyn ehdokkaan taakse.

Keskustassa pätee myös allekirjoittamaton sääntö. Jos johto alkaa hehkuttaa liikaa jotakin ehdokasta, niin hän on varma putoaja. Tosin Saarikko taitaisi tehdä tähän poikkeuksen.

Niin laajaa tuntuu nyt olevan hänen kannatuksensa.