EU-komission on määrä julkaista tänään keskiviikkona esityksensä Euroopan elvytysrahastosta, joka on sidoksissa unionin monivuotiseen rahoituskehykseen. Samalla komission on määrä julkaista uusi, koronavirustilanteen vuoksi rukattu esitys itse rahoituskehyksestä.
Monivuotinen rahoituskehys kuulostaa hallintojargonilta ja sitä se onkin. Kyse on kuitenkin hyvin tärkeästä jargonista, sillä kehys määrittää sen, mihin EU rahansa seuraavan seitsemän vuoden aikana käyttää.
Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, millaista unionia sen jäsenmaat toivovat ja paljonko ne ovat valmiita siihen sijoittamaan.
Brexit vaikuttaa EU:n rahoitukseen
Rahoituskehyksestä piti olla sopu jo viime vuoden puolella. Itse asiassa neuvottelujen loppuun vieminen oli Suomen EU-puheenjohtajakauden agendalla.
Suomen kompromissiesitys haukuttiin laajasti. EU-maiden johtajat kokoontuivat käsittelemään monivuotista rahoituskehystä ylimääräiseen huippukokoukseen viimeksi helmikuussa.
Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet, mutta nyt unionille haalitaan lisää tehtäviä. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, sen pitäisi kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.
Uusiin tehtäviin on vaikea löytää rahaa, kun maatalous- ja aluekehitysrahoista eniten hyötyvät maat puolustavat niiden säilyttämistä kynsin hampain. Asioita ei tee yhtään helpommaksi se, että unionin budjetti pienenee Britannian lähdön takia.
Koronaviruksen aiheuttamaa massiivista taloudellista iskua unioni ei olisi tässä tilanteessa tarvinnut.
Saksa ja Ranska löysivät toisensa elvytysrahastossa
Keskustelu rahoituskehyksestä on viime aikoina jäänyt koronaviruskriisin vuoksi taka-alalle. Tilaa on hallinnut vääntö siitä, miten EU tukee koronan vuoksi rahapulassa olevia jäsenmaitaan.
Vaikka rahariita on eri, sen osapuolet ovat samat. Itävalta, Tanska, Hollanti ja Ruotsi ovat niitä, jotka vastustavat suuria koronatukia ja vaativat kiivaimmin koko EU-budjetin pienentämistä. Niiden mielestä EU-budjetin pitäisi olla prosentin luokkaa maiden bruttokansantulosta. Suomi on ollut lähellä näiden maiden linjaa.
Perinteisesti myös Saksa on ajanut tiukkaa budjettilinjaa, mutta elvytysrahastossa se löysi Ranskan kanssa yhteisen sävelen. Rahoituskehysneuvottelujen jatko paljastaa, onko linjassa tapahtunut muitakin muutoksia.
Pelkkä lähentyminen ei riitä, sillä jäsenmaiden on oltava yksimielisesti päätösten takana. Rahoituskehyksestä ja elvytysrahastosta käytävistä neuvotteluista povataan niin vaikeita, että EU-maiden valtionpäämiehet suunnittelevat niiden järjestämistä kasvotusten. Uutistoimisto Reutersin EU-lähde sanoi, ettei tunne ketään, joka kuvittelee, että ne voitaisiin pitää videopuheluna.
Kyseessä olisi ensimmäinen EU-kokous kasvotusten Euroopassa, missä erilaiset koronaviruksen vuoksi asetetut liikkumisen rajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa kuukausia. Sekin alleviivaa asian merkittävyyttä.
Parlamentti haluaa enemmän rahaa
Jollain aikataululla jäsenmaiden on pakko päästä sopuun rahoituskehyksestä. Sitten esityksen on vielä läpäistävä EU-parlamentin seula.
Parlamentti on jo viime syksystä alkaen toistanut viestiä, ettei se aio hyväksyä mitä tahansa rahoituskehystä. Parlamentti on vaatinut 1,3 prosentin suuruista budjettia sekä EU:n rahoitusten muuttamista siten, että yhä suurempi osuus unionin tuloista tulisi EU:n itsensä keräämistä varoista, eikä jäsenmaksuista, joissa jäsenmaat venyttävät penniä.
Vaatimustaan parlamentti on perustellut sillä, että 1,3 prosenttia on saatu laskemalla yhteen kaikki se, mitä jäsenmaat ovat unionille asettaneet tavoitteeksi.
Parlamentin kanta on huomattavasti kauempana jäsenmaista kuin ne toisistaan. Kompromissiehdotukset ovat tähän mennessä liikkuneet korkeintaan 1,11 prosentissa, joka oli komission esitys. EU:n omat varat taas eivät sovi jäsenmaille, koska ne haluavat kerätä samat maksut itse.
Ensi vuosi on ensimmäinen, jonka rahoituskehys kattaa. Erimielisyydet ovat vielä sitä luokkaa, että vuodenvaihde tulee vastaan yllättävän nopeasti.