As Oy Oulun Merijalinranta
Koskitie 12
Arkkitehtitoimisto A-Studio Oy
aupunkien ranta-alueiden valtaaminen teollisuudelta ja logistiikalta asumiskäyttöön on yksi 2000-luvun kaupunkikulttuurin megatrendeistä niin meillä Suomessa kuin maailmalla laajemminkin.
Oulussa ilmiö esiintyy voimakkaimmillaan Toppilansalmen tuulisten rantojen jalostuksena persoonalliseksi asuinympäristöksi. Samasta arvostusten muutoksesta kertoo myös As Oy Oulun Merijalinranta. Tervapastillien tuotanto suistomaisemissa on väistynyt kaupungin kalleimpien asuntoneliöiden tieltä.
Kävelyetäisyydellä keskustasta sijaitseva ja lounaaseen eli parhaaseen ilmansuuntaan suuntautuva merenrantatontti on suunnittelutilaisuutena harvinainen. Kun entisen Merijalin tehtaan tontin suunnittelua on vielä ratkottu arkkitehtikutsukilpailulla, on lopputulokselta lupa odottaa paljon.
Talotyyppien osalta raikkaimpana erottuu lähimmäksi rantaa rakentuva nelitalo -kehittely. Suomalaisessa asuntorakentamisessa toistetaan enimmäkseen kerrostalon, rivitalon ja omakotitalon vakiintuneita ratkaisumalleja pienin variaatioin. Osana isompaa yhtiötä toteutettava, osittain kolmikerroksinen nelitalo on jo ainakin pieni, kiinnostava harha-askel valtavirrasta.
Rakennus muodostuu tavallaan kahdesta päällekkäisestä paritalosta, joista ylemmän kerroksen asunnoista toinen on vielä kaksikerroksinen. Näin noustaan ilman hissiä korkeimmillaan kolmeen kerrokseen. Katetun autohallin päälle muodostuvalle korttelin pihakannelle päin rakennus on kuitenkin painettu kerrosta matalammalle, joten korttelin Koskikadun puoleisista seitsenkerroksista pistetaloista nähdään vielä mukavasti Hartaanselälle.
Pihan tasoeron mahdollistama suora sisäänkäynti ulkoa asuntoihin olisi lisännyt pientalon tuntua, mutta ilmeisesti tällainen järjestely ei ole ollut mahdollinen. Tavanomainen porraskäytävä syö hieman ratkaisun erikoislaatua, mutta on toki järjestelynä huolella koeteltu ja hyväksi havaittu.
Talotyyppi tarjoaa myös kiinnostavan mahdollisuuden vertailla toisiinsa yhdessä ja kahdessa tasossa asumisen etuja. Kolmen makuuhuoneen ja reilujen oleskelutilojen noin 150-neliöiset huoneistot sijoittuvat nimittäin seinäkkäin, yksi yhteen tasoon levittäytyen ja toinen kahdessa kerroksessa tornimaisesti tähyillen.
Yksitasoinen asunto kääriytyy miellyttävän suojaavana U:na parvekkeen ympärille, kaksitasoisen parvekkeet ovat maisemaan avoimia kulmaterasseja.
Yhdessä kerroksessa katse voi vaellella väljästi vaakasuuntaan, kahdessa pitkiä näkymäakseleita on mahdollista luoda pystyyn. Tämä mahdollisuus onkin kerrosten välisellä aukolla kaksitasoisen asunnon olohuoneessa hyödynnetty.
Välipohjaa aukotettaessa kiinnostavin tila tuntuu usein syntyvän sinne mistä voidaan katsella alaspäin, joten saunajuoman nauttiminen yläkerran olohuoneessa lupailee elämän nautintoja myös tilallisessa muodossa.
Yksitasoisessa asunnossa sekä olohuone että keittiö ovat erittäin väljiä, ja myös makuuhuoneissa on reilummin tilaa. Ero selittyy portaan tilantarpeella sekä kahdella päällekkäisellä oleskelutilalla herkuttelulla.
Kerroksiin jaetun oleskelutilan etuna on mahdollisuus käyttää toista vaikka saunaseurueen pukutilana samalla kun alakerrassa edustetaan muodollisemmin, mutta akustisesti kerrokset toki yhdistyvät.
Esteettömyys lienee asuntojen eroista suurin. Yksitasoisen asunnon kaikki huoneet ovat käytössä vaikka väliaikainen tai pysyvämpi liikuntavamma haittaisikin elämää. Myös kaksitasoisessa asunnossa ensimmäinen kerros toimii kuitenkin niin sanottuna selviytymiskerroksena, josta löytyvät makuu- ja pesutilat esteettömyyttä tarvitsevalle vierailijalle.
Jonkinlaista arvotusta on rakennusliikekin suorittanut asuntojen hintoja määritellessään. Kaksikerroksinen asunto on tilallisesti hieman kiinnostavampi, mutta ennen kaikkea asunnossa noustaan korkeammalle, ja se lienee tällä paikalla ratkaisevaa. Asunto on ainakin hintalapultaan yli 100 000 euroa kalliimpi kuin pohjakerroksen yksitasoinen ratkaisu.
