Pääkirjoitus

Nais­vi­ha on uhka yh­teis­kun­nan si­säi­sel­le tur­val­li­suu­del­le

Naisiin kohdistuva väkivalta uhkaa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.
Naisiin kohdistuva väkivalta uhkaa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.
Kuva: Joel Maisalmi/Arkisto

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi perjantaina 16-vuotiaan pojan epäiltynä kolmesta murhan  yrityksestä. Poika puukotti kolmea alle 15-vuotiasta tyttöä tiistaina kesken koulupäivän.

Sosiaalisessa mediassa levisi epäillyn kirjoittamaksi vahvistettu manifesti, jossa tekoa perusteltiin muun muassa sillä, että naiset ovat helpompi kohde kuin miehet ja ajatus naisten puukottamisesta tuntui "miellyttävämmältä".

Pirkkalan koulupuukottajan teko ilmentää naisvihaa, joka on Suomessa valitettavan yleinen ja silti vähätelty ongelma.

Naisviha ilmenee monin tavoin: halveksuntana, väheksyntänä ja vallankäyttönä. Naisten esineellistäminen, seksistiset vitsit ja asenteet luovat perustan seksuaaliselle häirinnälle, seksuaalirikosten uhrien syyllistämiselle ja naisiin kohdistuville väkivallanteoille.

Naisviha ei ole vain yksittäisten ihmisten tekoja tai asenteita. Se on yhteiskunnallinen ilmiö, joka uhkaa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta samalla tavoin kuin mikä tahansa muu radikalisoituminen. Silti yhteiskunnallisessa keskustelussa naisvihasta puhutaan lievemmin sanankääntein kuin esimerkiksi rasismista.

Naisviha voi olla myös sisäistettyä, mikä on näkynyt myös julkisessa keskustelussa Pirkkalan tapauksesta. Syytä puukotukseen on haettu muun muassa siitä, että tekijällä olisi ollut "huonoja kokemuksia naisista". Huonot kokemukset eivät koskaan oikeuta väkivaltaa, eikä sellaista pitäisi edes vihjata.

Naisiin kohdistuvat vakavat väkivallanteot nähdään usein yksittäistapauksina, toisistaan erillisinä. Samalla tullaan vähätelleeksi sukupuolittunutta väkivaltaa ja tekojen taustalla olevaa naisvihaa.

Suomi on naisille vaarallinen maa, tilastojen mukaan EU:n vaarallisimpia. Turvakodeissa oli viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita. Kaikille tulijoille ei ollut sijaa. Turvakotien määrä jakautuu maassa epätasaisesti. Pohjoisessa ja haja-asutusalueilla asuvat naiset ovat kaupungissa asuvia heikommassa asemassa.

Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuvia ihmisoikeussopimuksia. Suomea sitoo myös viime vuonna voimaan tullut EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen direktiivi. Sopimuksilla ja direktiiveillä ei ole merkitystä, ellei niistä seuraa konkreettisia toimia.

Verkossa levitetään aktiivisesti naisvihamielistä materiaalia. Incel-ideologiaa kannattavat ovat yleensä katkeria nuorehkoja miehiä, jotka kokevat jääneensä vaille parisuhdetta ja seksiä. Tästä he syyttävät naisia. Kyvyttömyys muodostaa parisuhdetta ei kuitenkaan ole muiden syy eikä kenelläkään ole velvollisuutta harrastaa seksiä.

Naisviha ei katoa itsestään. Ongelma on tunnistettava, nimettävä ja siihen on myös puututtava. Opettajien viesti kouluista (HS 22.5.) on se, että nuorilla on aiempaa enemmän jyrkän oikeistolaisia mielipiteitä. Vähemmistöistä, tytöistä ja työttömistä puhutaan halventavasti. Tähän pitää kyetä puuttumaan niin kotona, koulussa kuin verkossa.