Näin Viking Amo­rel­lan on­net­to­muus­tut­kin­ta etenee – lait­teis­sa tal­les­sa yk­si­tyis­koh­tais­ta tietoa laivan liik­keis­tä

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tutkintaryhmä nimitetään muutaman päivän kuluessa. Karilleajon jälkeen laiva ohjattiin oikein rantaan.

Viking Amorella odottaa Ahvenanmaalla hinausta korjaustelakalle Turkuun.
Viking Amorella odottaa Ahvenanmaalla hinausta korjaustelakalle Turkuun.

Viking Amorella -autolautan onnettomuuden tutkinta etenee lähipäivinä, kun Onnettomuustutkintakeskus Otkes nimittää tutkintaryhmän.

– Keskeinen juttu on, kun saamme VDR-tallenteen tutkittavaksi, sanoo Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi.

– Se on laivan musta laatikko. Se tallentaa komentosillan äänet ja aluksen tekniset parametrit, miten sitä on ohjailtu ja miten tekniset laitteet toimivat.

Tavoitteena on selvittää tapahtumien tarkka kulku 1–2 kuukauden kuluessa. Tästä alkaa analyysivaihe, joka kestää useita kuukausia. Loppuraportti valmistunee alustavan arvion mukaan ensi kesäksi.

Tallentuneet tiedot auttavat

Onnettomuuden kulun tutkimista helpottaa myös se, kun komentosillan henkilöstöä päästään tarkemmin kuulemaan sunnuntain tapahtumista.

– Heitä on kuultu kevyesti. Varsinaiset kuulemiset ovat siinä vaiheessa, kun alus on telakalla, sanoo Nurmi.

Toistaiseksi ei ole selvää, miksi Amorella ajoi karille.

Matkustajan kuvasta näkyy vaikea evakuointioperaatio sunnuntaina.
Matkustajan kuvasta näkyy vaikea evakuointioperaatio sunnuntaina.

Autolautan tarkka sijainti onnettomuuden eri vaiheissa saadaan selville meriliikenteen ohjauskeskuksen AIS-järjestelmän kautta. Toinen sijaintitieto saadaan aluksen omasta navigointijärjestelmästä.

Tutkinnassa näitä tietoja verrataan keskenään ja yhdistetään VDR-tallenteen tietoihin.

Viking Amorella joutui aiemmin onnettomuuteen vastaavassa kohdassa.

Vuonna 2013 se ajoi karille samassa kapeikossa.

Tuolloin aluksella tehtiin huoltotöitä, jotka katkaisivat sähköt juuri kapeikon kohdalla. Laivaa ei voinut ohjata neljän minuutin aikana, eikä hätäankkurointi estänyt karilleajoa.

Vuoden 2013 onnettomuus erosi juuri tapahtuneesta onnettomuudesta siten, ettei vuoto muodostunut niin vakavaksi, että matkustajia olisi pitänyt evakuoida.

– Laivan jättö on aina vaarallinen, kommentoi Nurmi eilistä evakuointia, jossa 200 matkustajaa pelastettiin vuotavalta laivalta.

Toisaalta nyt evakuoitavia ihmisiä oli koronaviruksen matkustusvaikutusten vuoksi vähemmän kuin vuonna 2013 olisi ollut. Normaaliaikoina laivalla on ollut nelinumeroinen määrä ihmisiä.

Kolme turvallisuussuositusta

Otkesin raportissa vuoden 2013 onnettomuuden perusteella tehtiin kolme turvallisuussuositusta.

Ensimmäinen koski huoltotöiden ajoitusta. Niitä ei pidä tehdä reitin kriittisillä osuuksilla.

Toinen ja kolmas suositus koskivat meripelastusviranomaisten tiedonvaihdon ja tilannekuvan kehittämistä, jotka palvelevat nopeaa toimintaa onnettomuustilanteessa.

Otkesin mukaan kaikki suositukset on toteutettu.

Nurmen mukaan henkilökunta näyttää toimineen oikein karilleajon jälkeen. Laiva ohjattiin nopeasti rantaan niin, että se lukittui pohjaan. Tämä helpotti pelastamista ja esti uppoamisen.