Näin vä­hä­va­rai­nen pa­ris­kun­ta rakensi yh­tei­sen kodin vii­kos­sa: Tur­pas­mö­kit olivat Oulun ete­lä­puo­lei­sen alueen eri­koi­suus

Eristävä, edullinen ja yllättävän kestävä. Kun puuta ei ollut saatavilla, keksi köyhempi kansa käyttää rakennusmateriaalina turppaita.

Kempeleen kotiseutumuseon pihassa oleva turpasmökki kunnostettiin talkoovoimin vuosina 2015–2016.
Kempeleen kotiseutumuseon pihassa oleva turpasmökki kunnostettiin talkoovoimin vuosina 2015–2016.
Kuva: Sami Tapanainen

Rakennuspuista on ollut paikoin puutetta Oulun eteläpuolisilla lakeuksilla. Kun Liminkaan rakennettiin kirkkoa 1820-luvun puolivälissä, jouduttiin puut ostamaan pitäjän ulkopuolelta. Sama toistui pappilan kohdalla 1840-luvulla.

Mitä saattoi tehdä oman tuvan tarvinnut vähävarainen, kun rakennuspuuta ei ollut saatavilla? Yksi vastaus kuului: Rakentaa maasta.

Kesällä on aikaa lukea!

Nappaa Kaleva Digin ensimmäiset _2 kk 9,90 €_

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä