Näin pre­si­dent­ti­eh­dok­kaat vas­ta­si­vat ky­sy­myk­siin Poh­jois-Suo­mes­ta - Kyl­lö­nen: "Voi­sin­pa hakea Suomeen lisää huol­to­var­muu­so­saa­mis­ta"

Kaikki kahdeksan presidentinvaaliehdokasta osallistuivat Kalevan ja Ylen yhdessä järjestämään presidentinvaalitenttiin Madetojan salissa keskiviikkona.

Madetojan sali oli täynnä yleisöä presidentinvaalitentissä keskiviikkona. Presidenttiehdokkaat osallistuivat Kalevan ja Ylen vaalitenttiin Madetojansalissa. Merja Kyllönen (kuvassa vas.), Pekka Haavisto, Matti Vanhanen ja Laura Huhtasaari pohtivat Pohjois-Suomen erityisongelmia. Tuula Haatainen (kuvassa vas.), Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds vaalitentissä.
Madetojan sali oli täynnä yleisöä presidentinvaalitentissä keskiviikkona.
Madetojan sali oli täynnä yleisöä presidentinvaalitentissä keskiviikkona.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kaikki kahdeksan presidentinvaaliehdokasta osallistuivat Kalevan ja Ylen yhdessä järjestämään presidentinvaalitenttiin Madetojan salissa keskiviikkona.

Keskustelussa kartoitettiin ehdokkaiden kantoja pohjoissuomalaisia koskeviin asioihin sekä tietysti tuttuihin teemoihin, kuten työttömyyteen, sotilasliittoihin, ja ulkomaanpolitiikkaan.

Keskustelua vetivät Yle Kajaanin toimittaja Hanne Kinnunen ja Kalevan toimittaja Petri Laukka. Keskustelun aluksi ehdokkaat joutuivat vastaamaan Pohjois-Suomea koskeviin kysymyksiin.

Merja Kyllöseltä kysyttiin, miten hän presidenttinä edistäisi pohjoissuomalaisten yritysten vientiä.

– Veisin porukalla suomalaista osaamista maailmalle. Ottaisin yrityksistä delegaatioita mukaan presidentin ulkomaanmatkoille viestimään tuotteistaan ja esittämään tarjontaansa, Kyllönen sanoo.

Kyllönen veisi Suomesta maailmalle vesi-, energia- ja koulutusosaamista sekä pohjoista jää- ja lumiosaamista.

– Voisinpa hankkia Suomeen huoltovarmuusosaamista lisää, Kyllönen sanoi ja viittasi Kainuun hiljattaisiin sähkökatkoksiin.

Sauli Niinistö sanoi keräävänsä yrityksistä joukkueita, esimerkiksi Oulun seudulta.

– Yritykset yksinään ovat aika pieniä, mutta kokonaisuudet, jotka koostuvat useista paloista, ovat myyneet maailmalla, Niinistö sanoi.

Kainuun tykkylumitilanne nousi keskusteluun

Muun muassa Kainuuta koetellut tykkylumitilanne ja sitä seuranneet usean vuorokauden mittaiset sähkönjakeluongelmat nousivat vaalikeskustelussa aiheeksi. Pekka Haavisto sanoi käyneensä Kainuussa ja huomanneensa, että sähköyhtiö Loiste yrittää parhaansa mukaan korjata ongelmat, mutta tilannetta voisi helpottaa.

– Meidän pitää Suomessa luoda yhteinen ilmastorahasto. Sääilmiöt voivat aiheuttaa yksittäisen yhtiön kannalta mahdottomia tilanteita. Kuitenkaan tarkoitus ei olisi sosialisoida kaikkea, vaan toimittaisiin sähkömarkkinalain puitteissa, Haavisto sanoo.

Merja Kyllönen (kuvassa vas.), Pekka Haavisto, Matti Vanhanen ja Laura Huhtasaari pohtivat Pohjois-Suomen erityisongelmia.
Merja Kyllönen (kuvassa vas.), Pekka Haavisto, Matti Vanhanen ja Laura Huhtasaari pohtivat Pohjois-Suomen erityisongelmia.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Matti Vanhanen oli Haaviston ehdotuksen kannalla.

– Sääongelmat osuvat aina jonkun kohdalle ja on kohtuutonta, että sen kanssa kamppaileva yhtiö joutuisi sen yksin maksamaan.

Koulutukseen ja tietoliikenneyhteyksiin satsataan

Pohjois-Suomi on valtava ja harvaanasuttu alue, jolla on omat erityisongelmansa. Toimittajat kysyivät ehdokkailta, mitä he tekisivät Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edellytyksien kehittämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

Laura Huhtasaari pitää tärkeänä saavutettavuuden, tietoliikenteen sekä tieliikenneyhteyksien takaamista myös syrjäseuduille, jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna. Lisäksi Huhtasaari pohtisi yritysverotuksen muuttamista.

– Yrityksille pitäisi taata mahdollisuus palkata työvoimaa. Pitäisikö esimerkiksi suuryrityksillä olla suuremmat työntekijämaksut kuin pienemmilä? Tai pilottikokeiluna kokeilla Viron veromallia kymmenen työntekijän kokoisille pienyrityksille?

Tuula Haatainen nosti esille koulutuksen merkityksen.

– Olen toiminut opetusministerinä ja tiedän, että Oulun yliopisto on vahva tiedeyliopisto ja siitä on pidettävä kiinni kun rakennetaan innovaatiopolitiikkaa. Olen huolissani alan yrityksistä ja esimerkiksi ammatillista koulutusta on liian vähän. Tänne tarvitaan koulutuspaikkoja nuorille, Haatainen sanoo.

Haataisen mukaan Oulussa erityinen tilanne, sillä Oulussa on Suomen nuorin väestö, jonka keski-ikä on 27 vuotta.

Kotiseudulla täytyy olla elinmahdollisuuksia

Paavo Väyrynen ei pystynyt kysyttäessä sanomaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyöttömyysasteita (15,9 prosenttia ja 17 prosenttia), mutta sanoi pitävänsä aluepolitiikan unohtamista keskeisenä syynä työttömyydelle.

– Suomessa ei ole pitkään aikaan harjoitettu varsinaista aluepolitiikkaa. Pääkaupunkiseudun keskittämispolitiikka johtaa siihen, että työpaikkoja on alueilla liian vähän. On erikoista, että väkeä keskitetään keskuksiin, kun tekninen kehitys puoltaa hajautettua yhteiskuntaa.

Haavisto sanoi, että nuoret haluaisivat jäädä kotiseudulleen työelämään.

– Pitkästä aikaa on se tilanne, että nuoret haluavat jäädä kotiseudulle. Nuorille tulee luoda elinmahdollisuuksia omilla kotiseuduillaan.

Tuula Haatainen (kuvassa vas.), Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds vaalitentissä.
Tuula Haatainen (kuvassa vas.), Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds vaalitentissä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Pohjoisen Suomen erityispiirteitä ovat Lappi ja saamelaiset, ja näihinkin kysymyksiin ehdokkaat ottivat kantaa.

Nils Torvalds hauskuutti yleisöä sanomalla, että hän oli tyytymätön Sauli Niinistön presidenttinä pitämään puheeseen saamelaiskäräjillä.

– Olisit sanonut. Seuraavalla kerralla sitten, Niinistö nauroi.

– Seuraavaa kertaa ei tule, Torvalds lohkaisi.

Torvaldsin mukaan vähemmistöjen oikeuksien suhteen tulee olla tarkkana. Toimittajat kysyivät, mitä Torvalds presidenttinä tekisi, jos saamelaiset haluaisivat itsenäistyä Katalonian tapaan.

– Hauraiden vähemmistöjen oikeuksien suhteen pitää olla erittäin tarkkoja. Katson, että edelliset presidentit ovat toimineet väärin ja yrittäisin toimia niin, että sille [Katalonian] tielle ei pidä mennä.

Haavisto pitää häpeänä Suomelle, että saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa ei ole tunnustettu ILO 169 -sopimuksen mukaisesti.

– Valtakulttuuri ei ole käsitellyt saamelaiskysymyksiä asianmukaisesti. Katalonia-malli sinänsä ei ole mielestäni hyvä Espanjalle eikä Katalonialle. Uskon, että saamelaiset ovat isänmaallisia ja haluavat toimia Suomessa, kun Suomikin tunnustaa heidän panoksensa.

Katso presidentinvaalitentti kokonaisuudessaan: