Esko Systemsin myyntiä koskeva keskustelu on viime aikoina jakautunut nopeasti kahteen leiriin: myydään tai ei myydä. Samalla jää helposti vähemmälle huomiolle kysymys, joka on julkisen omistajan kannalta keskeisin – millaisessa tilanteessa myynti tehdään.
Kyse ei ole pelkästään omistuksesta, vaan julkisilla varoilla rakennetun omaisuuden arvon realisoinnista.
Potilastietojärjestelmän kaltaisen kokonaisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Vastaavan järjestelmän rakentaminen alusta alkaen edellyttäisi vähintään 7–10 vuoden kehitystyötä ja kymmenien, tai jopa satojen asiantuntijoiden panosta. Suomessa toteutettuna tällaisen kokonaisuuden kehityksen mittaluokka nousee väistämättä satoihin miljooniin euroihin.
Markkina ei kuitenkaan hinnoittele menneitä kustannuksia, vaan tulevaa kannattavuutta. Siksi ratkaisevaa on, miltä toiminta näyttää myyntihetkellä.
Jos myynti tapahtuu tilanteessa, jossa yhtiön kulurakenne on samanaikaisesti kuormittunut sekä kehitystyöstä että laajoista käyttöönotoista, kokonaiskuva voi näyttäytyä ulospäin raskaana ja tuottopotentiaali epäselvänä. Tällöin ostaja hinnoittelee riskin – ja se näkyy väistämättä kauppahinnassa.
Sama koskee tulevaisuutta. Jos kustannusrakenne ei ole vielä asettunut vakaaseen ylläpitovaiheeseen, on vaikea arvioida realistisesti pitkän aikavälin palvelukustannusta. Tämä voi heijastua sopimuksiin tavalla, joka ei ole julkisen omistajan kannalta optimaalinen.
Keskeinen kysymys ei siis ole, pitäisikö Esko Systems myydä vai ei, vaan myydäänkö se tilanteessa, jossa sen arvo on julkisen omistajan näkökulmasta parhaimmillaan.
Kyse ei ole muutoksen vastustamisesta, vaan siitä, että julkinen omistaja saa täyden arvon tekemistään investoinneista – sekä myyntihetkellä että tulevassa kustannustasossa.
Suurin riski ei ole muutos itsessään, vaan se, että se tehdään tilanteessa, jossa nykytilaa ei ole ehditty viedä lähemmäs optimoitua tasoa.
Rauhallinen valmistelu ei hidasta hyvää päätöstä – se varmistaa sen arvon. Tämä on myös vaaleilla valittujen päättäjien keskeinen vastuu.
Ville Rautiainen
20 vuoden kokemus pitkäjänteisestä järjestelmäkehityksestä, Oulu