Pohjoisen ympäristön ja luonnonvarojen hyödyntämisen yhteensovittaminen on kiistatta yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista. Suomi on maantieteellisen asemansa ja osaamisensa puolesta tärkeä ja vastuullinen toimija arktisilla alueilla ja pohjoisessa ulottuvuudessa.
Pohjoiset alueet ilmentävät ensimmäisinä monien globaalien ympäristömuutosten suunnat. Sirkumpolaarisilla alueilla tapahtuvat muutokset muokkaavat maapallon globaaleja prosesseja kuten ilmakehää ja merivirtoja. Nämä alueet ovat globaalisti merkittävässä asemassa. Pohjoiset alueet ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä maapallon järjestelmän ylläpitäjinä. Niiden vaikutus ulottuu ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan.
Muutos ei kohdistu pelkästään ilmastoon tai luonnonvaroihin. Pohjoisilla alueilla on meneillään merkittävä yhteiskunnallinen muutos. Asutus polarisoituu ja haja-asutusalueilla syntyy monia sosiaalisia ja ihmisen hyvinvointia koskevia ongelmia, jotka ovat havaittavissa kaikilla sirkumpolaarisilla alueilla. Alkuperäiskansat ja näiden kulttuuri joutuvat uudenlaisten haasteiden ja uhkien eteen. Sopeutuminen jatkuviin muutoksiin on keskeinen haaste.
Arktisen neuvoston toimeksiannosta tutkijayhteisö on nimennyt 10 keskeistä muutosta. Ilmasto lämpenee huomattavasti nopeammin, mitä on yleisesti ennustettu ja että sen vaikutukset ovat arveltuja laajempia. Raportti toteaa, että esimerkiksi kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Samoin luonnon monimuotoisuus ja lajien esiintymisalueet muuttuvat.
Erityisenä huolena on rannikkoalueiden herkkyys lisääntyville myrskyille. Toisaalta meriliikenne lisääntynee arktisilla merillä vähentyneen merijään vuoksi. Samalla avautuu mahdollisuuksia hyödyntää uusia merenalaisia luonnonvaroja, millä on puolestaan vaikutuksia ympäristöön. Alkuperäisväestöt ja niiden kulttuuri joutuvat kohtaamaan taloudellisen ja kulttuurisen muutoksen, mikä tulee vaikuttamaan hyvin monilla eri tavoilla pohjoisten alueiden ihmisyhteisöihin ja luontoon. Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportti pohtii näitä asioita laajasti.
Arktinen alue ja sen väestö ovat jo nyt joutuneet sopeutumaan uusiin muuttuneisiin olosuhteisiin. Nyt odotettavissa olevien muutosten arvioidaan olevan ennen näkemättömän nopeita entisiin verrattuina eikä muutosten kumulatiivista vaikutuksista ole olemassa tarpeeksi tietoa. Globalisaatio eri muodoissaan vaikuttaa inhimillisen elämän eri osa-alueisiin, jotka haastavat kestävän kehityksen. Arktinen luonto ja sen väestö ovat muutoksille herkkiä. Jotta alueen muutoksia ja niiden vaikutuksia voidaan ymmärtää sekä torjua, on tärkeätä kehittää monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusta myös yhteiskuntatieteiden, kulttuurintutkimuksen ja tekniikan aloilla.
Pohjoisten kysymysten ratkaisu ja uuden merkittävän tiedon tuottamisessa korostuu entistä enemmän monitieteinen lähestymistapa. Euroopan unioni on tarttumassa pohjoisia alueita koskeviin kysymyksiin antamalla Arktisen tiedonannon. Ranska EU:n puheenjohtajamaana onkin kutsunut tutkijat merkittävään kokoukseen Monacoon pohtimaan alueiden ympäristön tilaa.
Pohjoinen ulottuvuus on tavoitellut poliittisena ohjelmalinjanaan EU:n ulkosuhteiden vahvistamista Pohjois-Euroopassa ja se asettaa turvallisuuden, vakauden ja kestävän kehityksen keskeisiksi lähtökohdiksi. Merkittävänä tekijänä on ollut se taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen, joka paljolti tukeutuu pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kestävä kehitys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan ihmisen ja luonnon tasapainoista suhdetta. Käsitteeseen kuuluu myös tietämys siitä ympäristöstä, joka vuosituhansien ajan on ollut ja on yhä kulttuurimme perusta. Meille se on pohjoinen luonto.
Suomen osaamisen imago Euroopassa ja muualla maailmassa tukeutuu pitkälti pohjoiseen sijaintiin ja siihen liittyvään osaamiseen. Näiden mahdollisuuksien tunnistaminen, tunnustaminen ja kehittäminen on koko Suomen yhteinen asia. Pohjoisilla alueilla on huomattavia koko Eurooppaa koskevia intressejä ja potentiaalia, mutta meillä myös haasteita.
EU:n pohjoiset alueet ja Barentsin alue ovat valtava lisäarvo koko Euroopalle. Pohjoinen Suomi muodostaa merkittävän EU:n tarttumapinnan Barentsille ja koko Luoteis-Venäjälle. Suomen on oltava aktiivisesti mukana laajentuneessa kansainvälisessä yhteistyössä sekä painotettava pohjoisia asioita myös omassa politiikassaan Norjan tavoin.
Arktisen teknologian kysyntä on vahvassa kasvussa. Pohjoisten luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ilmasto- ja ympäristömuutosten torjuntaan ja sopeutumiseen liittyvien teknologisten ratkaisujen tulee tutkia sekä näiden taloudellisia, teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita tulee kehittää. Pohjoisten ympäristöongelmien hallintaan liittyy monia liiketoimintamahdollisuuksia.
Pohjoisuuden osaamisyhteisöä tulisi kehittää siten, että se liittää yhteen keskeisimmät tutkimus- ja osaamistahot alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Osaamisyhteisön tavoitteena voisi olla pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Se vahvistaa kumppanuuden rakentamista korkeakoulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja yritysten ympärillä.
Nyt tulisi määritellä yhteisen toimintasuunnitelman keskeiset teemat ja painopistealueet sekä luoda tulevaisuuteen suuntautuva yhteisö, joka pyrkii vaikuttamaan kansainvälisten tutkimus- ja kehitysohjelmien sisältöön. Meidän tulisi myös koota suuria hankekokonaisuuksia kansainvälisen rahoituksen saamiseksi.
Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja pohjoisuuteen liittyvää osaamista olisi mahdollista tarjota koko Euroopan käyttöön. Tämä osaltaan vastaisi yleiseurooppalaiseen tarpeeseen yhdistämällä ympäristö- ja tekninen osaaminen yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen. Samankaltaisia mahdollisuuksia tarjoaa pohjoisten alueiden erilaiset sosiaaliset innovaatiot.
Pohjoisten luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmasto- ja ympäristömuutosten torjunta sekä alkuperäiskansojen elinkeinojen ja kulttuurien turvaaminen tarvitsevat uusia taloudellisia, teknologisia, sosiaalisia ja poliittisia innovaatioita.
Kirjoittaja toimii Oulun yliopiston Thule-instituutin johtajana. Kirjoitus perustuu Oulun avoimen yliopiston Studia generalia -luentoon, jonka hän piti 29.10.