Maakunta- ja sote-uudistusta viime vuoden alusta lähtien on valmistellut Pohjois-Pohjanmaan liiton alainen Popmaakunta-organisaatio. Sen muutosjohtaja Marjukka Manninen ei usko, että tehty selvittelytyö olisi mennyt hukkaan soten ja hallituksen kaaduttua perjantaina.
– Tilanne- ja tulevaisuuskuva koko maakunnasta on erittäin hyvä. Sellaista tietopankkia ja vertailua, jota meillä on jo nyt, ei saa ulkopuolisten tutkimuslaitosten avulla aikaiseksi. Tosi paljon on tehty selvityksiä esimerkiksi tietotekniikkajärjestelmistä. On ollut pitkään tarve tehdä niitä mutta ei ole ollut kotipesää, jolla toimia, hän sanoo.
Lisäksi koko maakunnan toiminnoista on selvitetty palveluketjuja ja niiden yhdistämistä.
– Jos kokonaisuutta katsotaan, haasteet maakunnassamme eivät katoa mihinkään soten kaaduttua. Vaikka olemme nuori maakunta, ikärakenne täälläkin tulee vanhenemaan ja palvelujen tarve kasvamaan tulevina vuosina. Siihen pitää pystyä vastaamaan, eli jonkinlainen kokonaisuus tulee saada aikaiseksi. Siitä tuntuvat kaikki puolueet olevan samaa mieltä, Manninen arvioi.
Soten lopullinen kaatuminen ei yllättänyt häntä, sillä tilanne mutkistui entisestään pitkittyessään, vaikka vielä runsas viikko sitten hankkeen eteneminen näytti suhteellisen valoisalta.
– Valmisteluja on tehty valtakunnallisesti valtiovarainministeriön rahoituksella koko maassa. Nyt joudumme odottamaan kansallisia linjauksia, mitä tehdään, mihin saakka, ajetaanko tätä prosessia hallitusti alas vai tehdäänkö jotakin jatkoa. Siitä tulee varmasti ensi viikolla tarkempaa tietoa, Manninen arvelee Popmaakunnan lähitulevaisuudesta.
Aikaa on joka tapauksessa muutamia kuukausia muun muassa tallentaa tiedot siitä, mitä valmisteluja on tehty. Ensi viikolla myös kokoontuu maakuntauudistuksen johtoryhmä pohtimaan, mitä tehdään. Yksi vaihtoehto on jatkaa työtä tietyiltä osin esimerkiksi vapaaehtoispohjalta.
– Keskusteluja käydään siitä, mikä on alusta, mikä rahoitus, mitä asioita halutaan viedä eteenpäin ja ketkä ovat mukana. Se vaatii johtoryhmän lisäksi keskustelut poliittisessa ohjausryhmässä, kunnissa, kuntayhtymissä ja maakuntaliitossa. Kaikki pyörähtää käyntiin välittömästi, Manninen luettelee.
Hän uskoo, että maakunta- ja sote-uudistus jatkuu vaalien jälkeen uudella hallituksella. Paljonko valmistelutöistä voidaan hyödyntää, riippuu tulevan hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta, sote-uudistuksen aikataulusta ja toteuttamismallista.
– Kaikissa tulevaisuuden tiloissa pystytään hyödyntämään paljon tehdystä työstä.
Popmaakunnassa työskentelee tällä hetkellä eri suuruisilla työprosenteilla parikymmentä ihmistä, joista suurin osa on lainassa jostakin olemassa olevasta organisaatiosta. Jotkut, kuten Manninen itse, ovat työsuhteessa Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Työsuhteet voivat jatkua kesäkuun loppuun, vuoden loppuun tai pidemmälle tulevaisuuteen, sillä kaikki on vielä täysin auki.
– Missään nimessä ei voi sanoa, että lapaset tippuvat huomenna. Tämä joko ajetaan hallitusti alas tai jatketaan hallitusti johonkin toiseen muottiin.
Huolestuttavana Manninen näkee mahdollisen skenaarion, jossa uutta sote- ja maakuntauudistusta aletaan sorvata jälleen seuraavat neljä vuotta, ja keväällä 2023 ollaan vaalien alla taas samassa tilanteessa kuin nyt. Hänen mielestään palvelurakenneuudistuksen tarve on kasvanut neljän vuoden takaisesta niin paljon, että eteenpäin olisi mentävä paljon nopeammin.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen (kesk.) sanoo, että perjantain uutinen oli valtava pettymys.
– Toiset pohjoismaat tekevät jo toisia tai kolmansia korjausliikkeitään sote- ja maakuntauudistuksiin, eikä meillä ole tapahtunut juuri mitään.
Hänenkään mielestään valmistelutyöt eivät ole menneet hukkaan.
– Jos seuraava hallitus ymmärtää käyttää oikein tähänastiset selvitykset ja tiedot. Nyt olemassa olevien organisaatioiden pitää tehdä niin sanottua siltausta tähän tehtyyn selvitystyöhön, Huttu-Hiltunen linjaa.
Soten kaaduttua hänen mielestään saada aikaan toimivat hoitoketjut, mihin liittyvää hanketta sairaanhoitopiiri on aloittanut Oulun kaupungin kanssa.
– Toivottavasti muutkin 28 omistajakuntaa lähtevät mukaan tähän selvitystyöhön.