Muusikko Jussi Raittinen kuoli tiistaina 80-vuotiaana Helsingissä pitkään jatkuneen sairauden uuvuttamana. Asiasta kerrottiin Raittisen virallisella Facebook-sivulla keskiviikkona.
Raittinen tunnetaan muun muassa The Boys -yhtyeestä, jonka hän perusti veljensä Eero Raittisen kanssa vuonna 1964. The Boys jatkoi keikkailuaan vielä 2020-luvulla.
Raittinen voitti vuonna 1974 Syksyn sävel -kilpailun K. W. Blomqvistin säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Metsämökin tonttu. Vetävästi svengaava kappale muodostui yhdeksi 1970-luvun suosituimmista lastenlauluista.
Raittisen johdolla The Boysista muodostui suomalaisten popmuusikkojen epävirallinen korkeakoulu, jonka riveissä on esiintynyt lukuisia eturivin muusikoita. Yhtye huokui tyylien moninaisuutta.
– Kaikenlaista on vedetty: rockia, kantria, rhythm & bluesia, rautalankaa. Oli meillä proge-Boyskin, Raittinen naurahti STT:lle antamassaan 70-vuotishaastattelussa vuonna 2013.
Raittinen syntyi Helsingissä vuonna 1943 kulttuurihenkiseen ja yhteiskunnallisesti aktiiviseen perheeseen. Rock'n'rollista jo 1950-luvulla innostuneen Raittisen ensimmäinen levyostos oli vuonna 1959 hankittu Elvis Presleyn kokoelmalevy.
Raittinen oli ensimmäisiä rockartisteja, jotka nousivat musiikkialan monipuolisiksi ammattilaisiksi. Raittisen laaja-alaiseen levytuotantoon kuuluu rockin ohella myös lastenmusiikkia, työväenlauluja ja Helsingin slangilla laulettuja kappaleita.
Huolehti bändinsä työllisyydestä
Pitkän työuran suomalaisessa popmusiikissa tehnyt kitaristi Antero Jakoila on yksi lukuisista The Boys -yhtyeen kautta suomalaiseen musiikkielämään tulleista muusikoista.
Jakoila soitti The Boysissa noin kuuden vuoden ajan 1960-luvun lopulta vuoteen 1974. Sitä ennen The Boys oli levyttänyt 1970-luvun alussa kaksi kultalevyn saanutta albumia.
– Se oli ensimmäinen ammattimaisesti toiminut bändi, johon pääsin soittamaan. Sen myötä minustakin tuli ammattilainen, Jakoila sanoo STT:lle.
Jakoilan mukaan Raittisen merkitys suomalaiselle popmusiikille on "aivan ratkaiseva", sillä The Boys -yhtyeen kautta hän toi ammattimaista asennetta suomalaisiin rock- ja pop-piireihin.
– Jussi oli loistava bändiliideri, erittäin joviaali ja jämpti mies. Hän kantoi aina huolta bändinsä työllisyydestä. Homma oli aina hyvin hoidossa, Jakoila muistelee.
Jakoila kiittelee myös myös Raittisen musiikillista laaja-alaisuutta ja sitä, että hän perehdytti bändinsä jäseniä uusiin musiikin tyyleihin ja alalajeihin.
– Minutkin hän tutustutti kantriin ja texmexiin, sellaisiin artisteihin, jotka eivät olleet niin kovin tunnettuja suuren yleisön keskuudessa.
Intohimo kantoi loppuun asti
Jakoilan mukaan luonteeltaan järjestelmällinen Raittinen oli aktiivisesti mukana muusikoiden järjestötoiminnassa ja organisoimassa muun muassa rockin SM-kilpailuja.
Raittinen oli myös mukana vaikuttamassa muun muassa siihen, että freelance-muusikot pääsivät vuonna 1986 uuden eläkelain TaELin piiriin.
– Hän oli aina muusikoiden asialla, Jakoila summaa.
Jakoila ja Raittinen pitivät säännöllisesti yhteyttä läpi vuosikymmenien, vaikka yhteinen bändiura loppuikin jo 1970-luvulla. Viimeisen kerran he puhuivat puhelimessa vain muutama kuukausi sitten.
Raittisen intohimo musiikkiin kantoi Jakoilan mukaan loppuun saakka.
– Me kaikki kollegat ajattelimme, että Jussi lähtee saappaat jalassa. Hän halusi olla viimeiseen saakka soittamassa ja laulamassa, Jakoila sanoo.
Oikaisu klo 15.22: Korjattu Raittisen ikä jutun otsikkoon.
