Monessa suomalaiskodissa on samanlainen matto kuin oman työhuoneeni lattialla: pörheä ruskeanharmaa tekstiili.
Usein matto on ostettu marketista tai halpaketjun kaupasta, jotka ovat lisänneet mattovalikoimaansa viime vuosina voimakkaasti. Niin meidänkin mattomme. Se on kannettu kotiin ruotsalaisen jättiketjun varastosta.
Kun soitin tätä juttua tehdessä mattojen maahantuojalle, pyöritin varpaita pitkässä pehmeässä nukassa.
En ollut tullut ajatelleeksi, että lähes kaikki edulliset lattiatekstiilimme tulevat ulkomaisilta jättitehtailta, jotka kutovat mattonsa polypropeenista.
Kun kurkistin puhelun jälkeen mattoni selkäpuolelle, löysin yksiselitteisen merkinnän: 100 % polypropeenia. Pitkä nukka on kudottu muuntokuidusta, jota syntyy öljyn sivutuotteena.
Mattoni, olipa kuinka villaisen näköinen hyvänsä, on toisin sanoen muovinen.
Mattoja maahantuova jyväskyläläinen Ari-Matti Niemi kertoo, että mattojen tärkeimmät valmistusmaat ovat Belgia ja Egypti, mutta lattiatekstiilejä tuodaan meille jonkin verran myös Kreikasta ja Turkista.
Niemi toteaa, ettei tuotteen alkuperä tai ekologisuus ole tähän asti kiinnostanut sisäänostajia:
”Minulta siitä ei ole kysytty koskaan.”
Sen sijaan mattoihin vaaditaan kumipohjaa:
”Se on Suomeen tuotavien mattojen erikoisuus, eikä ilman sitä voisi kuvitella kuluttajille mattoja myyvänsäkään.”
Erikoisliikkeissä on tarjolla muuntokuitujen rinnalla villaa, puuvillaa ja sisalia. Oululainen mattokauppias Lea Lund tietää, että kuluttaja kaipaa aidon oloisia ja kotoisia asioita. Se näkyy myynnissä kotimaisen puuvillamaton suosiona.
Oman mattoni tapaiset pitkänukkaiset matot eivät ole enää suosittuja, päinvastoin. Uudet matot ovat sileitä.
”Ryijymattojen hurja buumi on ohi”, Lund toteaa ykskantaan ja lisää, että värit ovat tulossa lattioita piristämään.
Ikisuosittujen harmaan, ruskean ja beigen rinnalla myydään jo iloisia värejä.
Suunnittelija Hanna Korvela on perillä mattomuodin tulevaisuudesta. Hänen designmattoja puuvillasta, villasta ja paperinarusta valmistava yrityksensä vierailee vuosittain Milanon messuilla.
Siellä Korvela on omin silmin todistanut, että maton ostajaa kiinnostaa materiaalin aitous: messuvieraat tulivat Korvelan osastolle koskettamaan mattoja.
”On tärkeää, että matto tuntuu hyvälle. ”
Toinen Korvelalle mieluinen huomio koskee mattojen kokoa. Suomalaiset ovat alkaneet ostaa entistä suurempia mattoja, ja niitä tilataan kokonaisuuteen sopivina mittatilauksina.
Suunnittelija uskoo designmaton tulevaisuuteen, sillä kodeissa vietetään tutkimusten mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa.
”Niin koti kuin vapaa-ajan koti ovat entistä tärkeämpiä paikkoja. Sisustuksista halutaan harmonisia kokonaisuuksia, joissa on hyvä olla.”
Apua, tahra matossa!
Tärkeintä on poistaa tahra
tuoreeltaan.
Varaa ongelmatahroille
marseille- tai sappisaippuaa tai paperinarumatolle tarkoitettu suihke.
Punaviinitahran päälle
ripotellaan karkeaa suolaa,
joka imee nesteen pois.
Lemmikin oksennus: poistetaan ensin kiinteä jäte, sitten valutetaan tahralle vichyvettä.
Viimeiseksi imuroidaan.
Puuvillamattoa voi pestä
vedellä.
Vinkit antoi Lea Lund
Lean matosta.