Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Muis­to­kir­joi­tus: Teol­li­suus­neu­vos, rau­han­tur­vaa­ja ja jää­kiek­ko­vai­kut­ta­ja Seppo Arponen 1943–2024

Kuolleita
Seppo Arponen 1943–2024.
Seppo Arponen 1943–2024.
Kuva: Jukka Leinonen / arkisto

Seppo Arponen. Teollisuusneuvos ja pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja Seppo Juhani Arponen (ent. Lahtinen) kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Oulussa 4. helmikuuta. Hän oli syntynyt Keuruulla 11. elokuuta 1943.

Seppo Arponen menetti isänsä alle vuoden vanhana, kun isä kaatui 28. kesäkuuta 1944 Talin Nurmilammella toimiessaan Rajapataljoona 2. tulenjohtajana.

Isää ei löydetty etsinnöistä huolimatta. Seppo Arponen pääsi kuitenkin käymään isänsä kaatumisalueella etsintäryhmä Taipaleen mukana ja näkemään alueen, missä isä kaatui. Sotaorvot ja heidän toimintansa olivat Seppo Arposelle erittäin tärkeitä.

Seppo Arponen aloitti rauhanturvaajana Kyproksella 1973. Ensin hän toimi tiedustelu-upseerina, minkä jälkeen hänet siirrettiin niin kutsutun Suezin palokunnan Jääkärikomppanian ensimmäisen joukkueen johtajaksi 26. lokakuuta 1973.

Palokunta siirtyi 42 tunnin aikana ensimmäisestä valmistautumiskäskystä Kairoon, missä se sai kenraali Ensio Siilasvuolta käskyn: "Menkää Suezin kaupunkiin, jos pääsette. Menkää osapuolten väliin, jos kykenette. Lopettakaa taistelutoiminta, jos pystytte."

Käsky täytettiin viimeistä piirtoa myöten.

Palokunta siirrettiin takaisin Kyprokselle, ja Seppo Arponen koki vielä turkkilaisten maihinnousun keväällä 1974. Arponen totesi itse: "Siinä nuori mies koki kaksi sotaa ja yhden vallankaappauksen reilun vuoden aikana."

Rauhanturvaajana Seppo Arponen palkittiin Suomen Rauhanturvaajaliiton ansioristillä ja pohjoismaisella mitalilla. Lisäksi vuonna 1988 YK:n rauhanturvajoukoille myönnetty Nobelin rauhanpalkinto koski myös Arposta.

Suezin 50-vuotisjuhlissa kesällä 2023 Seppo Arponen kantoi samaa YK-lippua, jota hän oli kantanut 50 vuotta aiemmin komppanian edetessä Suezin kaupunkiin. Saman vuoden elokuussa Oulun Seudun Rauhanturvaajat muisti Seppo Arposta Rauhanturvaajaliiton kilvellä, kun hän täytti 80 vuotta.

Rauhanturvaajavuosiensa jälkeen Seppo Arposesta tuli arvostettu teollisuusneuvos. Hän työskenteli Finnvera oyj:n liiketoimintajohtajana ja oli mukana lukuisten yritysten ja organisaatioiden hallituksissa.

Seppo Arponen liittyi Kärppien johtokuntaan vuonna 1994. Vuonna 1997 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Tässä roolissa hän toimi aina vuoteen 2009 saakka. Seuran puheenjohtajana ollessaan Arponen oli mukana myös SM-liigan hallituksessa.

Arposen puheenjohtajakaudella Kärppien edustusjoukkue muun muassa nousi liigaan ja voitti neljä SM-kultaa, kaksi SM-hopeaa ja kertaalleen SM-pronssia.

Oulun Kärpät oy:n lisäksi Seppo Arponen toimi Kärppäsäätiön puheenjohtajana vuosina 2002–2009. Pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työnteollaan hän oli nostamassa organisaation profiilia merkittävästi – niin urheilullisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta.

Työstään oululaisen ja suomalaisen jääkiekkoilun hyväksi Seppo Arponen aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi numerolla 262. Lisäksi hänelle myönnettiin sekä Suomen Jääkiekkoliiton että SM-liigan kultaiset ansiomerkit.

Arponen eli tiiviisti Kärppien mukana puheenjohtajakautensa jälkeenkin ja seurasi edustusjoukkueen otteita tarkasti. Hän toimi organisaatiossa suurena innoittajana ja suunnannäyttäjänä.

Seppo Arposella ja hänen Helena-vaimollaan oli yhteistä taivalta yli 40 vuotta. Heillä on yksi yhteinen tytär, Anne. Perheen koti löytyi ensin Kuopiosta, sitten Rovaniemeltä ja viimeisimpänä Oulusta.

Helena-puolison ja Anne-tyttären lisäksi Seppo Arposen perheeseen kuuluvat Annen puoliso Teemu sekä heidän poikansa Matias, joka oli aina isoisänsä silmäterä.

Vuonna 2020 Helena siirtyi asumaan hoivakotiin Kauhavalle, lähelle tyttären perhettä. Seppo Arponen vieraili säännöllisesti puolisonsa luona Pohjanmaalla, ja pariskunta piti yhtä loppuun saakka.

Kirjoittajat ovat Seppo Arposen tytär, vävy sekä pitkäaikaiset ystävät.