Heikki Koivisto. Rovasti Heikki Tapani Koivisto kuoli 2. helmikuuta Kemissä 77 vuoden ikäisenä vaikean sairauden uuvuttamana. Hän oli syntynyt Oulussa 16. tammikuuta 1948.
Kuusivuotias Heikki vastasi kerran naapurin tädin kysymykseen, miksi aikoi isona tulla: "Minusta tulee pappi Sallaan." Ymmärrettävältä se tuntuikin, koska Erkki-isä oli Sallan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1934–72.
Jo ennen opintojensa päättymistä ja papiksi vihkimistään Oulussa vuonna 1972 Heikki Koivisto ehti palvella Sallassa kesäteologina sekä rovasti-isänsä apulaisena ja saarnata jo lapsuudessa hyvin läheiseksi tulleessa Sallan kirkossa. Siellä hän palveli myös pastorina pari ensimmäistä virkavuottaan 1972–74.
Omaa paikkaansa kirkon viranpalvelijana Heikki Koivisto etsi kiertäessään monta mutkaa useiden pohjoisen Suomen seurakuntien palveluksessa.
Kierros alkoi Oulusta, lapsuusvuosien koti- ja koulukaupungista, jossa hän oli teininä osallistunut aktiivisesti seurakuntanuorten toimintaan ja laulanut Karjasillan kirkon nuorten kuorossa. Ylioppilaaksi hän tuli Oulun Normaalilyseosta.
Papinkouluun, teologisen tiedekuntaan meno oli päivänselvää. Siellä hän tutustui kuopiolaissyntyineen opiskelutoveriinsa Helena Hakkaraiseen, joka kanssa myös perusti perheen ja sai kolme lasta sekä saman määrän lastenlapsia.
Oulun Tuiran seurakunnan papiston apulaisen virkansa ohessa Koivistolle oli mieluisaa hoitaa Pohjan prikaatin sotilaspastorina Hiukkavaarassa 1974–75 varuskunnan ja henkilökunnan kirkollisia toimituksia ja kohdata varusmiehiä joskus harjoitusmaastossakin.
Maanpuolustusta ja sotiemme veteraaneja hän arvosti suuresti koko elämänsä ajan. Reservin sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.
Pappisura jatkui Sodankylän kirkkoherrana. Pitkäaikaisimmaksi muodostui työjakso Ylitornion kirkkoherrana 1983–99. Välissä hän kävi Nurmeksessa kappalaisena ja vt. kirkkoherrana. Viimeiseksi virkapaikaksi tuli Kemi, jossa hän palveli kappalaisena vuodet 1999–2011 ja jäi sitten sinne eläkkeelle.
Ystäväseurakuntatyö vierailuineen oli Koivistolle mieluisa vastuualue Kemissä. Hänen johdollaan tehtiin suuri määrä ystäväseurakuntaretkiä Unkariin, Viroon ja Saksaan sekä isännöitiin vastavierailuja.
Kemin Suomi–Unkari-seurassa Koivisto johti kaksi ryhmämatkaa Unkariin, jossa hänet nimettiin Szekesfehervarin kaupungin kunniakansalaiseksi 2009.
Aktiivisena musiikinharrastajana ja mieskuorolaulajana Koivisto halusi järjestää ja johtaa ryhmämatkoja oopperajuhlille Savonlinnaan useina vuosina.
Heikki Koivisto muistetaan herkästi innostuvana ja huumorintajuisena ihmisenä, jota oli helppo lähestyä.
Omasta kutsumuksestaan vahvasti tietoisena hän pyrki tekemään kaikki tehtävänsä äärimmäisen tunnollisesti ja hyvin. Siihen auttoi myös hänen hankkimansa lisäkoulutus, kuten sielunhoidon erityiskoulutus ja seurakuntatyön johtamistutkinto.
Heikki Koiviston muistoa voi kunnioittaa osallistumalla Yhteisvastuu-keräykseen Kemin seurakunnan kautta.
