Juhani Kärjä. Kuopion yliopiston rehtori, Kuopion yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Juhani Kärjä nukkui pois Kuopiossa 5. helmikuuta 2024.
Juhani Kärjä syntyi 25. joulukuuta 1934 Kalajoella keskipohjalaiseen pienviljelijäperheeseen. Hän peri kädentaidot ja rakkauden luontoon vanhemmiltaan.
Kärjä oppi arvostamaan perinteitä, työntekoa sekä kristillisiä arvoja. Hänelle kehittyi vakaa luottamus omiin kykyihin. Näitä arvoja hän on myös välittänyt läheisilleen.
Isoäiti menehtyi varhain rintasyöpään. Tämä jätti nuoren pojan mieleen ajatuksen: ”Entä jos minä kykenisin opiskelemaan lääkäriksi ja auttamaan sairaita?”
Juhani Kärjä sai valkolakin Raahen lukiosta vuonna 1953 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1960.
Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta 1968 ja hänet kutsuttiin Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professoriksi vuonna 1975. Hän toimi pitkään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana ja KYS:n johtavana ylilääkärinä. Kuopion yliopiston rehtorina Kärjä työskenteli kaksi kautta.
Rehtorikaudellaan Juhani Kärjä toimi Suomen korkeakoulujen rehtoreiden neuvoston puheenjohtajana ja Suomen yliopistojen edustajana EU:n korkeakoulujaostossa. Valtiollisena tunnustuksena hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkki.
Värekarvatutkimuksesta hänelle myönnettiin Best Paper of the year -palkinto. Kärjä oli arvostetun Collegium Oto-Rhino-Larygnologicum Amicitiae Sacrum -seuran jäsen. Osakunta-aate oli Kärjälle tärkeä. Hän oli Kuopion yliopiston Pohjalaisen osakunnan primus promotor.
Juhani Kärjä oli luonteeltaan kohtelias ja aina korrekti niin henkilökuntaa, opiskelijoita kuin potilaitaankin kohtaan. Hän osallistui alan oppikirjojen kirjoittamiseen ja suomensi latinasta Turun Akatemian ensimmäisen suomalaisen korvatautien väitöskirjan De audiendi sensu. Hän myös kirjoitti useita lääketieteen historiaan liittyviä kirjoja.
Juhani Kärjän elämässä tärkeää olivat oma perhe ja suomalainen luonto. Juhani ja hänen kihlattunsa Leena Niemi vihittiin avioliittoon vuonna 1961. Lapsia syntyi kaksi.
Juhanilla oli seitsemän lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta. Kärjä oli aktiivinen lenkkeilijä ja hiihtäjä. Myöhemmin hyvää fyysistä kuntoa ylläpitivät kesähuvilan piha- ja metsätyöt. Hänen mielenkiintonsa kohteita olivat sukututkimus ja lääketieteen historia.
Juhani Kärjä eli ainutlaatuisen, pitkän ja inhimillisesti voimakkaan elämän. Hän eteni maaseudun oloista yhteiskunnan arvostetuimmille paikoille omalla uutteruudellaan ja osaamisellaan.
Professori Kärjän sanoin: ”Ihmiselämällä on tarkoituksensa. Omalla työurallani tämä näkemys on aina ollut kannustamassa toimintaani.”
