Muis­to­kir­joi­tus: Opet­ta­ja, op­pi­kir­jai­li­ja ja luot­ta­mus­mies Juhani Paa­na­nen 1941–2025

Juhani Paananen 1941–2025.
Juhani Paananen 1941–2025.
Kuolleita

Juhani Paananen. Oulun Laanilan lukion pitkäaikainen biologian ja maantieteen lehtori Juhani (Jussi) Paananen menehtyi äkillisesti Turussa 3. tammikuuta 2025. Hän oli syntynyt Vaasassa 7. toukokuuta 1941.

Paanasen lapsuusvuodet kuluivat Vaasassa ja nuoruus Laihialla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Laihian yhteiskoulusta. Maantieteen, biologian ja taloustieteen opinnot hän suoritti Turun yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi 1967.

Valmistuttuaan Paananen toimi Raahen yhteislyseossa vs. vanhempana lehtorina ja tuntiopettajana Oulun Normaalilyseossa. Työpaikaksi vakiintui pian Laanilan yläaste ja sittemmin lukio, joissa hän opetti biologiaa ja maantiedettä lähes koko opettajauransa ajan vuosina 1972–2002.

Paanasella oli laaja tietopohja, ja hän paneutui opetukseen. Siksi oppitunnit olivat innostavia ja mielenkiintoisia, ripaus kuivaa huumoriakin mukana.

Oppimisen resepti oli hänen mielestään yksinkertainen ja yleispätevä. Opiskelu on työntekoa: jos teet töitä, niin menestyt.

Työyhteisössä Paananen oli arvostettu opettaja sekä osaajana että tukijana.  Hän oli aktiivinen keskustelija ja reaaliaineiden puolustaja.

Opettajauran ohessa monipuolinen mies ehti tehdä paljon muutakin. Talousasioiden tuntijana  Paananen toimi monivuotisena taloudenhoitajana Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajien yhdistyksessä.

Hänen ideansa oli järjestää Hailuodossa alan opettajien kesäpäivät, jotka olivat taloudellinenkin menestys. Yhdistys vaurastui niin, että kertyneillä varoilla voitiin useina vuosina tukea opettajien yhteisiä matkoja.

Tietojensa ja tinkimättömyytensä ansiosta  Paanasesta tuli varsin pian lukioiden luottamusmies. Hän viihtyi hyvin akavalaisessa luottamusmiespiirissä.

Sen sijaan suorapuheinen eteläpohjalainen ei halunnut olla yhtä kautta pitempään kuntapolitiikassa. Hän miltei ahdistui kyräilevässä ja naljailevassa koululautakunnassa.

Luottamusmiesura huipentui päätoimiseen tehtävään pääluottamusmiehenä. Paananen nautti tehtävässään arvostusta asiantuntemuksensa lisäksi selkeänä ja erinomaisena esiintyjänä.

Tieto- ja idearikkaasta opettajasta tuli WSOY:n oppikirjailija 1984 lähes kolmeksi vuosikymmeneksi. Oululais-turkulainen kolmen maantieteilijän työryhmä tuotti lähinnä lukion maantieteen oppikirjasarjoja, jotka olivat myyntimenestyksiä.

Oppikirjailijana Paananen oli nopea ja idearikas. Kokeneena lukion opettajana hän tunsi oppilaiden tason. Siksi hänen mukaansa oppikirjojen tekstien tuli olla sopivan vaativia mutta ei vaikeatajuisia.

Oppikirjatyöstä Suomen tietokirjailijat ry myönsi Paanaselle oppikirjailijapalkinnon 2017.

Maantieteilijä matkusti eri puolilla Eurooppaa. Retkiltä kertyi opetusmateriaalia kokemuksina ja taitavan valokuvaajan kuvina.

Biologi oli innokas marjastaja ja sienestäjä, mutta myös kulttuuri kiinnosti monipuolisesti sivistynyttä miestä.

Paananen luki paljon, erityisesti historiaan liittyviä kirjoja ja muistelmia, kävi teatterissa ja jazzkonserteissa. Hän oli hyvä seuramies ja keskustelukumppani, jolla oli tietoja ja näkemyksiä monista aihepiireistä.

Eläkevuosiksi Paanasen opettajapariskunta muutti Heli-vaimon kotimaakuntaan Turkuun. Golf-kausikin oli Etelä-Suomessa paljon pidempi kuin Oulussa.

Synnyinseudulleen Paananen ei haikaillut, mutta tyypillisten eteläpohjalaisten murresanojen ja sanontojen muisteluhetket lapsuuden aikaisen ystävän kanssa olivat mieluisia.

Paananen kuului suureen 1940-luvulla syntyneiden joukkoon, joka oli nostamassa Suomea sodan jälkeisestä alhosta hyvinvointivaltioksi. Vaatimattomista lähtökohdista hän nousi yhteiskunnassa omin voimin hyvään asemaan.

Jussi korostikin usein: "Olen saanut elää hyvän elämän". Olemme kiitollisia siitä, että saimme olla hänen ystäviään.

Elämänkumppania, isää ja pappaa jäivät kaipaamaan vaimo Heli, tytär ja poika sekä kolme lapsenlasta.

Ilmoita asiavirheestä