Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Polttoaine: Die­se­lin hinta painui Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin alle kahden euron

Muistio pal­jas­ti karun arvion Sipilän mark­ki­noi­mas­ta 3 mil­jar­din so­te-sääs­tös­tä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) markkinoima kolmen miljardin säästö sote-uudistuksella ei ole mahdollinen ilman, että terveydenhuollon palveluita leikataan. Näin arvioidaan virkavastuulla laadituissa taustaselvityksissä, jotka julkistettiin maanantaina.

Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) kommentoivat tiedutsvälineille sote-tilannetta 5.11.2015. Sote-uudistuksesta on muotoutunut melkoinen soppa.
Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) kommentoivat tiedutsvälineille sote-tilannetta 5.11.2015.
Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) kommentoivat tiedutsvälineille sote-tilannetta 5.11.2015.
Kuva: Joel Maisalmi

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) markkinoima kolmen miljardin säästö sote-uudistuksella ei ole mahdollinen ilman, että terveydenhuollon palveluita leikataan. Näin arvioidaan virkavastuulla laadituissa taustaselvityksissä, jotka julkistettiin maanantaina.

Muistiossa myös arvioidaan, että säästö on mahdollinen vasta vuonna 2029.

– Käytännössä säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti palvelujen volyymin rajoittamista, jolloin tuottavuustavoite olisi pienempi, virkamiesselvityksessä todetaan.

”Volyymin rajoittaminen” tarkoittaa käytännössä ihmisille tarjottavien palveluiden laajuuden pienentämistä.

– Lisäksi 3 miljardin kustannussäästötavoitteen saavuttamiseksi on muutenkin jatkettava priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta on osin nykyistä palvelua rajatumpi, sanotaan selvityksessä.

Myös sote-uudistuksen säästömekanismeja avattiin tarkemmin maanantaina, kun Valtioneuvosto julkisti sosiaali- ja terveysministeriön alustavia arviointeja sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.

Tässä julkistettuja lukuja:

– Tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset.
– Sote-uudistuksen osuus 3 miljardia vuoden 2029 loppuun mennessä.
– Hallitusohjelman mukainen 3 miljardin euron säästötavoite korjaisi reilun kolmanneksen kestävyysvajeesta, joka VM:n syyskuun arviossa oli 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen reaalikasvu saisi olla jatkossa 0,9 prosenttia vuodessa ennustetun 2,4 prosentin sijaan.

Sote-uudistuksen jälkeisten toimintamallien uskotaan tuovan säästöjä muun muassa näin:

– Säästöjä syntyy ennen kaikkea palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamisella, eli keskittämällä sote-palveluita.
– Henkilöstömenoja hillitään lisäämällä sähköisiä palveluita, kehittämällä ammattiryhmien välistä työnjakoa, tukemalla ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista, jotta kalliin ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan siirtää.
– Keskitetymmillä palveluilla haetaan myös mittakaavaetua: Säästöjä voidaan saada hankkimalla isompia eriä mm. lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja käyttötavaroita.
– Digitalisaation hyödyntäminen sote-palveluissa. Kun tieto siirtyy sähköisesti, potilastiedon käsittelyyn menee vähemmän työaikaa ja muun muassa hallinnollinen työ vähenee.