Olipa syyskuinen kaunis iltapäivä vuonna 1943, kun istuimme torinrannan puisella möljällä, isäni, 4-vuotias Leena-siskoni ja minä kahdeksan vuotta. Isäni oli saanut lomaa Suomen armeijasta perhettä katsomaan. Äitini oli kuollut aikaisemmin 1942 rintasyöpään. Asuimme Haukiputaalla Kaakisen talossa Kannialan mummon hyvässä hoidossa.

Oikein kuorma-autolla ajoimme kauppahallin parkkiin, jossa tilaa oli. Isä osti Kortekankaan kauppiaalta makoisaa sipulimakkaraa, joka oli maailman parasta herkkua meille jokaiselle.