Mu­hos­lai­nen Kaarlo Ma­ne­lius on elänyt Suomen kaik­kien pre­si­dent­tien aikana – vuosiin on mah­tu­nut etu­lin­jaa, luot­ta­mus­toi­mia ja na­vet­ta­hom­mia

Kaarlo Manelius on elänyt jokaisen Suomen presidentin aikana.

Kuva: Pekka Peura

Presidentin vaalit: Kaarlo Manelius, joka on elänyt kaikkien pressojen aikana

Kuva: Pekka Peura

Kun Kaarlo Manelius marraskuussa vuonna 1923 päästää ensiparkaisunsa Uusitalon tilan pehtoorin kamarissa Lopella, hallitsee maata hänen kaimansa, Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg.

Ståhlbergin ajoista ei pienen pojan mieleen jää vielä yhtään mitään. Kaarlo Manelius syntyy marraskuussa 1923, kun Ståhlbergin valtakautta on jäljellä enää pari vuotta.

Vanhemmat olivat avioituneet Muhoksella juhannuksena 1921 ja muuttaneet sen jälkeen työn perässä ensin Hämeenlinnaan ja sitten Lopelle. Isä on Uusitalon tilalla työnjohtajana.

Lauri Kristian Relanderin (1925-1931) ajalta Maneliuksella on jo omia muistoja: hän istuu sisarensa Aunen kanssa kelkassa ja laskee mäkeä alas sahalle, jossa on isoja lautatapuleita.

Mäenlasku tapahtunee talvella 1926, koska keväällä perhe muuttaa ensimmäiselle omalle tilalle Tuusulaan. Isä käy läheisellä sahalla hevosen kanssa töissä, muutama lehmäkin on ja kaikki tarpeelliset pienet rakennukset.

Kodin alakerrassa on kolme huonetta ja yläkerrassa kaksi. Yläkerrassa asuu vuokralla aliupseerin perhe.

Tuusulassa Maneliuksille syntyy vielä yksi poika.

Pekka-hevonen vetää muuttokuorman

Joulunpyhinä 1927 Tuusulasta muutetaan Muhokselle, missä äidillä on sukulaisia. Muhokselta voi ostaa suuremman tilan halvemmalla kuin etelästä.

Ennen lähtöä pidetään talon pihalla huutokauppa. Karja myydään, mutta hevosta ei. Sen ja jäljelle jääneet tavarat isä käy hakemassa myöhemmin junalla.

Muhoksella asutaan ensin sukulaisten luona. Sopiva talo löytyy tammikuussa.

Muutto tehdään reellä. Pekka-hevosen vetämä kuorma nousee Muhosjoelta Koivuniemen kaarteella ylös maantielle ja sieltä Kassilan Ukonpellon kautta Sipolan pihaan. Nelivuotias Kaarlo on ehtinyt nukahtaa ennen kuin päästään perille.

Isä on jo aikaisemmin käynyt lämmittämässä asunnon ja tuonut osan tavaroista mustaan savupirttiin.

Pirtin lisäksi talossa on kaksi kamaria, ulko- ja sisäeteinen ja kylmä komero, josta on rappuset ullakolle. Pirtissä on isoista kivistä muurattu leivinuuni, pieni rallihella ja kummassakin kamarissa kakluunit.

Tilaan kuuluu navetta, talli ja lampola. Karjakeittiötä ei ole, eikä vesijohtoja.

Vesi lämmitetään muuripadassa navetassa. Sähköt riittävät vain vaatimattomaan valaistukseen, kellarina on maakuoppa ja jokitörmällä 80 metrin päässä sisäänlämpiävä sauna.

Lisäksi on kolme aittaa, riihi, vanha navetta heinälatona navetan yhteydessä, hirsiliiteri, puuvaja ja 18 pyöröhirsilatoa pelloilla.

Hallavuori vei sadon

Maneliukselle on vasta paljon myöhemmin selvinnyt, miten suurissa vaikeuksissa talostelun alkuaikoina ollaan.

Suurin osa tilan kauppahinnasta on maksettu lainalla. Silti jää vielä suoraa velkaa myyjälle, joka kar­huaa saataviaan.

Kaiken lisäksi 1929 on paha hallavuosi. Koko sato menetetään.

Samaan aikaan Suomen poliittisessa elämässä kuohuu. Lapuan liike (1929-1932) haluaa kitkeä kommunismin Suomesta. Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1931-1937) pitää kuuluisan radiopuheensa, jossa kehottaa kapinallisia antautumaan ja Mäntsälään aikovia suojeluskuntalaisia palaamaan koteihinsa. Näin tapahtuukin.

Eletään pula-aikaa. Tilojen hinnat romahtavat.

Osa äidin sisaruksista on Maneliuksen perheen lainan takaajina. Hekin ovat huolissaan, koska pelkäävät, että vaikeudet johtavat pakkohuutokauppaan.

Oman perheen lisäksi Sipolan tilalla asuu yksi tai kaksi naispalvelijaa sekä työmies kiireaikoina, joskus ympäri vuodenkin. 1930-luvulla työväkeä saa pienellä palkalla, melkein ruokaa ja asumista vastaan.

Kaarlo aloittaa koulun vuonna 1929 ja päättää sen vuonna 1935: neljä lukuvuotta kansakoulua ja kahtena syksynä jatkokurssit iltakouluna.

Siirtolaisia ja sotavankeja Sipolaan

Suomi eheytyy hiljalleen. Maalaisliittolainen Kyösti Kallio (1937-1940) valitaan presidentiksi porvarillisen keskustan ja sosiaalidemokraattien äänin.

Vuonna 1939 Kaarlo menee rippikouluun ja saa ensimmäisen polkupyöränsä. Se on Rautin Aapon vanha pyörä, joka on Pikkaraisen korjauspajalla korjattu ja maalattu.

Muutakin merkittävää sinä vuonna tapahtuu. Marraskuun viimeisenä syttyy Talvisota.

Joulukuussa Sipolan tilalle tuodaan suomussalmelaisia siirtolaisia: kaksi äitiä pienten lastensa kanssa. Mukana tulee myös viisi lehmää, joita varten tyhjennetään vanha talli.

Evakkoja tulee kaikkiin kylän taloihin. Myöhemmin Sipolaan tulee myös sotavankeja.

Pommikoneet aiheuttavat ilmahälytyksiä Ouluun mennessään, mutta muuta vaaraa Sipolassa ei sodasta ole. Talvisota kestää 105 päivää, rauha tulee maaliskuussa 1940. Talven pakkaset ovat ankarimpia, mitä Maneliuksen muistiin on nuoruudesta jäänyt.

Risto Ryti (1940-1944) valitaan presidentiksi, kun Kallion ter­veys ei kestä. Kallio ei ehdi vanhuuden lepoon vaan kuolee matkalla kotiin, kunniakomppanian eteen Helsingin rautatieasemalla. Porilaisten marssin soidessa hän tuupertuu adjutanttinsa käsivarsille.

Välirauhan vuosina 1940-1941 Suomessa korjataan sodan tuhoja ja varaudutaan mahdollista uutta sotaa varten. Muhoksella tuo aika on odottamista ja arvailua.

Jatkosodassa etulinjaan

Jatkosota alkaa kesäkuussa 1941. Kaarlo käy suojeluskunnan harjoituksissa ja kokeilee hallussaan olevaa sotilaskivääriä liiterin takana. Marraskuussa hän menee autokouluun.

Tammikuussa 1942 tulee lähtö sotaan. 19-vuotias Kaarlo astuu vakituiseen palvelukseen Oulun Pokkitörmän lyseolla, joka oli vallattu koululaisilta armeijan koulutuskeskukseksi.

Syksyllä 1942 hänet passitetaan Uhtualle, missä rauhalliseen asemasotavaiheeseen mahtuu myös tiukkoja paikkoja etulinjassa.

Helmikuussa 1943 Ryti valitaan ylivoimaisella äänten enemmistöllä jatkamaan presidenttinä.

Manelius puolestaan saa huhtikuussa muutamaksi kuukaudeksi siirron Uhtualta Eldankajärvelle, jossa vihollista ei kuitenkaan hänen aikanaan nähdä. Uhtualle hän palaa loppuvuonna.

Huhtikuussa 1944 asemat luovutetaan saksalaisille ja perääntyminen alkaa. Ensin Kuusamon seudulle Vanttajaan ja toukokuun lopulla mutkien kautta Viipuriin, Raivolaan ja Kivennavan kirkon lähelle Karjalan Kannakselle.

Kesäkuun alussa Manelius joukkoineen joutuu Kannaksella hirvittävään tulitukseen ja pommitukseen.

Mannerheim rauhanprosessin johtaja

Neuvostoliitto haluaa Kannaksen hyökkäyksellään nopean ratkaisun Suomessa. Suomelle on luvassa aseita ja tukea vain Saksalta.

Ryti allekirjoittaa Saksan ulkoministeri Ribbentropille osoitetun kirjeen, jossa sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. "Kun nyt allekirjoitan tämän sopimuksen, estän sotilaallisen katastrofin ja maamme miehityksen. Niistä seuraisi kansallemme hirvittävä onnettomuus."

Sen jälkeen Ryti eroaa terveyssyihin vedoten. Torjuntavoittojen ansiosta sotilaallinen tilanne tasaantuu heinäkuun puoliväliin mennessä, ja toimet presidentin vaihtamiseksi alkavat.

Carl Gustaf Mannerheimista (1944-1946) tulee elokuussa uusi presidentti, ja Rytin allekirjoittama sopimus raukeaa.

Sota loppuu syyskuun 4. päivä 1944. Mannerheim johtaa rauhanprosessia yhtä aikaa presidenttinä, ylipäällikkönä ja käytännössä myös pää- ja ulkoministerinä, kun uusi pääministeri Antti Hackzell halvaantuu kesken neuvottelujen. Ryti tuomitaan sotasyyllisenä.

Manelius on viimeisiä etulinjassa olevia miehiä Ihantalassa, kun Kannakselta lähdetään takaisin. Perääntyessä hän saa punataudin ja joutuu Taipalsaareen kulkutautisairaalaan. Juna, joka kuljettaa pataljoonan pääjoukon Ouluun Lapin sotaan vietäväksi, ehtii lähteä. Manelius painuu perässä.

Syys- ja lokakuun vaihteessa Tornion aseman valtauksessa komppaniasta kaatuu enemmän miehiä kuin siitä meni Karjalan kannaksella koko kesänä.

Nuoripari asettuu Sipolaan

Kotiin Muhokselle parikymppinen Manelius palaa marraskuun lopussa 1944.

Seuraavana vuonna hän tutustuu Kerttu Vikiöön ja hakee maamieskouluun Revonlahdelle. Koulu alkaa tammikuussa 1946. Maaliskuussa eduskunta valitsee Juho Kusti Paasikiven (1946-1956) Mannerheimin seuraajaksi presidentinvirkaan.

Kertun kanssa mennään kihloihin seuraavana vuonna ennen kuin Manelius lähtee Alkio-opistoon Perniöön.

Elokuussa 1948 Kaarlo ja Kerttu vihitään. Koska Kerttu ei ollut vielä täyttänyt 21:tä vuotta, pitää pyytää lupa vanhemmilta.

Nuoripari asettuu Sipolaan.

Ensimmäinen lapsi syntyy marraskuussa 1949 Sipolan peräkamarissa.

Kaarlo saa paikan Oulun Talousseuran maatalousneuvojana. Tässä työssä hän on viisi vuotta. Toinen lapsi syntyy 1951, kolmas 1953, neljäs 1954, viides 1959, kuudes 1961, seitsemäs 1969.

Oma talo valmistuu vuonna 1953 Sipolasta erotetulle Rinteen tilalle. Asutuskassan laina omakotirakentajalle kuitataan takaisin maksetuksi lokakuussa 1981.

Paasikiven toisen presidenttikauden loppuun mennessä Suomi on jo päässyt eroon lähes kaikista sodan aiheuttamista rajoituksista ja poikkeustoimista; sotakorvaukset on suoritettu, siirtoväki saatu asutettua ja säännöstely purettu.

Manelius siirtyy maatalousneuvojan töistä asutuskassanhoitajaksi. Asutuslautakunnan hoidossa on koko sodan jälkeinen rakentaminen. Pääjohtajana on Veikko Vennamo, joka allekirjoittaa lainapäätökset, jotka Manelius jakaa polkupyörällä rakentajille. Siinä vierähtää 16 vuotta.

Luottamustehtäviä yllin kyllin

Vuonna 1956 Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981) valitaan presidentiksi. Hän voittaa kahden äänen enemmistöllä K. A. Fagerholmin. Kekkonen on presidenttinä 25 vuotta ja viisi kautta. Ulkopoliittisesta Paasikiven-Kekkosen-linjasta tulee käsite.

Manelius toimii noina vuosina ulosottomiehenä, viljelee osaa Sipolan pelloista, kasvattaa perunaa, hoitaa karjaa ja myy vakuutuksia.

1960-luvulla hän saa paikan Valtion rautateiltä Pikkaralasta ratamestari Koposen toimiston kirjurina. Vuosikymmenen lopulla VR vähentää väkeä, mutta Koposen avustuksella uusi työ löytyy IVO:n muuntoasemalta.

Luottamustehtäviä on kasaantunut yllin kyllin.

1970-luvulla hän on muun muas­sa useita vuosia keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Se tuo lisää iltamenoja navettatöiden jälkeen. Hän on myös tielautakunnan, verolautakunnan ja asutuslautakunnan puheenjohtajana.

Mauno Koiviston (1982-1994) kahdella presidenttikaudella Suomi elää murroksessa. Koivisto korostaa aluksi jatkavansa Kekkosen linjaa, vaikka hänen suosionsa perustuu paljolti siihen, että hän on erilainen kuin Kekkonen.

Manelius elää tilallaan ja kasvattaa seitsemän lastaan aikuisiksi.

Tila jää nuorimmalle tyttärelle

Luottamustoimet lisääntyvät entisestään. Niitä on Muhoksen kunnan lisäksi niin kuntainliitoissa kuin erilaisissa yhtiöissä ja yhteisöissä. Valtuuston puheenjohtajuus jää kuitenkin vuoteen, kun mies joutuu ohitusleikkaukseen vuonna 1986.

Seuraavana vuonna Kerttu-vaimo kuolee. Pian tämän jälkeen Manelius muuttaa Muhoksen keskustaan ja tila jää nuorimmalle tyttärelle.

Martti Ahtisaari (1994-2000) valitaan presidentiksi syvän taloudellisen laman aikana. Muhoksella on totuttu kitkuttamaan, joten sinänsä suurta muutosta entiseen ei havaita.

Ahtisaaren jälkeen Suomeen valitaan ensimmäisen kerran presidentiksi nainen, Tarja Halonen (2000-2012). Hänen jälkeensä Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö (2012-) on ensimmäinen kokoomuslainen presidentti sitten Juho Kusti Paasikiven.

Maneliuksen elämässä tapahtuu suuri muutos vuoden 2017 marraskuussa. Hän muuttaa palvelukotiin Muhoksen keskustaan. Luottamustehtäviä on kuitenkin yhä: hän on Muhoksen rintamaveteraanien kunniapuheenjohtaja.

Juttu perustuu Kaarlo Maneliuksen haastatteluun sekä hänen 2000-luvun alussa tekemiin muistiinpanoihinsa.