Mainos

Monen yrit­tä­jän tun­nel­ma ki­ris­tyy, mutta al­ka­mas­sa on isoja in­ves­toin­te­ja – ne tuovat poh­joi­seen Suomeen uusia lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia

Mikael Pentikäinen. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.
Mikael Pentikäinen. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Kun kevät alkoi, moni yrittäjä näki koronatunnelin päässä jo valoa. Pk-yritysbarometri kertoi, että suhdanneodotukset olivat jo myönteisiä, tosin varovaisesti.

Kun kevät on edennyt, tautitilanne on pahentunut ja rajoitustoimia on lisätty. Puhutaan jopa ulkoliikkumiskiellosta, mikä olisi harvaan asutussa Suomessa todella järeä toimenpide, vaikka toteutuisi vain osassa maata.

Monen yrittäjän näkökulmasta toivon valo tunnelin päässä on hiipunut. Jonkun silmissä se on sammunut kokonaan.

Rajoitustoimien epäselvä viestintä ja pettymykset yritystukien osalta ovat lisänneet ärtymystä. Tämä näkyy yrittäjäpalautteissa.

Koronapandemia on julma monessa mielessä. Se on joillekin vakava, jopa tappava, tauti, jonka vaikutuksia on monessa perheessä jouduttu todistamaan. Tautia ei pidä vähätellä.

Yrityksiä se on kohdellut hyvin eri tavalla. Joillekin se avannut uutta liiketoimintaa, joitakin se on pehmeästi sipaissut, joihinkin se on iskenyt moukarin lailla.

Eikä yksi isku ole riittänyt, vaan kun yritys on päässyt jaloilleen, on tullut uusi isku, joka on saanut taas kanveesiin, vaikka yrittäjä olisi tehnyt parhaansa.

Erityisen paljon ovat kärsineet ravintola-ala, majoitus, matkailu, tapahtumat, taiteet, viihde, virkistys, henkilöliikenne, koulutus ja osa erikoiskaupasta.

Helmikuun lopulla yrityksistä 13 prosenttia oli maksuvaikeuksissa, kymmenen prosenttia pohti lopettamista ja viisi prosenttia koki konkurssiuhkaa. Kymmenen prosenttia tarkoittaa lähes 30000 yritystä.

Vastikään pääministeri Sanna Marin (sd.) varoitti, että vaikeudet eivät välttämättä lopu kesään. ”Voi olla, että tämä ei ole edes mikään maraton, vaan me olemme tässä tilanteessa vielä vuosia”, hän sanoi Säätytalon portailla.

Varoitus on paikallaan – ja se on syytä noteerata erityisesti kriisitoimialoilla.

On todennäköistä, että rokotukset taittavat pandemian selkärangan ja pääsemme purkamaan rajoituksia. Virus voi kuitenkin löytää uusia muotoja ja levitä edelleen.

Yrittäjyyteen kuuluu optimismi synkimmänkin hetken keskellä. Siihen pitäisi myös kuulua varautuminen erilaisiin skenaarioihin, pahimpiinkin. Erityisen tärkeää tämä on toimialoilla, joihin kriisi on pahiten iskenyt.

Ainakaan ei pidä tuudittautua sen varaan, että julkinen valta auttaa yritykset kriisin yli. Se voi antaa apua yritystukien muodossa, mutta vain niillä ei kukaan selviä.

Vaikka tautia ei ole voitettu, toivoonkin on perusteensa. Alkamassa on isoja investointeja, esimerkiksi Kemiin. Tämä heijastuu laajalti läpi pohjoisen Suomen ja antaa monelle yrittäjälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Monella teollisuuden alalla menee hyvin. Esimerkiksi Valmet Automotive palkkaa Uudenkaupungin ja Salon tehtaille tuhatta työntekijää. Moni muukin yritys menestyy.

Siksi kannattaa nähdä valo synkimpienkin pilvien takaa. Kun sen tekee realistiselta pohjalta, omat menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat.