Usein siinä vaiheessa kun ollaan myymässä tai remontoimassa asuntoa putkahtaa mieleen sana kuntotarkastus. Tämän lisäksi puhutaan kuntoarviosta ja tutkimuksista, jotka kaikki sisältävät eri asioita. Kuntoarvio on silmämääräistä tutkimista, tarkastus on myös silmämääräistä arviointia ja saattaa pitää sisällä pintakosteusmittauksia.
Kuntotutkimuksessa selvitetään pintojen alapuolella olevia rakenteita. Eniten arvioita ja tutkimuksissa tehdään asuntojen kosteissa tiloissa, joskin laaja-alaisissa kuntoarvioissa tulee tarkastella koko kiinteistöä. Omakotitalonsa kunnosta kiinnostuneet pyytävät paljon tarjouksia VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastolta, mutta varsinaisia tutkimuksia omakotitaloissa VTT tekee useimmiten ongelmatilanteissa.
Tällaisia ovat esimerkiksi asunnonostajan ja myyjän väliset riidat, joiden ratkaisemiseksi halutaan tarkkoja tutkimuksia. VTT:n tutkija Jukka Saarenpään mukaan omakotitalorakentamisessa Oulun alueen ongelmana voidaan pitää liian matalalle maapohjalle rakentamista.
Tästä on seurannut, että etenkin keväisin talojen pohja- ja kellarirakenteisiin pääsee kosteutta. Tällaisia kosteushaittoja esiintyy paljon ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa.
Nykyään tasamaalle rakennettaessa talot nostetaan riittävän korkealle, eivätkä sulamisvedet tai pohjaveden nousu altista talojen rakenteita kosteudelle. Haasteita tämän päivän rakentajille kuitenkin riittää.
Saarenpään mukaan puutteita ilmenee vielä rakenteiden sekä rakennusmateriaalien suojaamisessa sateelta ja kosteudelta rakennusaikana.
"Jos villat kostuvat ja ne kiinnitetään seiniin ja peitetään levyillä, eivät ne siellä kuivu, vaan aiheuttavat homehaittoja melko piankin rakennuksen valmistumisen jälkeen", Saarenpää sanoo.
Hänen mukaansa VTT:n tekemissä tutkimuksissa on selvästi havaittavissa vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Keväällä ja kesällä tehdään paljon kosteustutkimuksia. Näin talvella tutkimisen kohteena ovat putkistot, joiden kuntoa selvitetään ultraäänilaitteilla.
Vesivahinkoja sattuu aina kosteustutkimuksiin ja mittauksiin sekä vesivahinkojen kuivaamiseen erikoistuneen Munters Oy:n työnjohtaja Timo Seppäsen mukaan vesivahingoista ei tulla koskaan pääsemään eroon. Siitäkään huolimatta, että nykyrakentajilla on tietoa kosteuden eristämisestä ja mahdollisuus käyttää laadukkaita materiaaleja kosteissa tiloissa.
"Nykyään asunnoissa ja rakennuksissa on aikaisempaa enemmän vesipisteitä, mikä lisää riskiä vesivahingoille. Putkiliitoksia tehdään aina, jolloin on mahdollisuus putkivuodoille ja myös laitteistojen vuodot aiheuttavat kosteusvaurioita", Seppänen toteaa.
Useimmiten kuntotarkastus tehdään kun asunto tai talo myydään, mutta sen ei pitäisi olla ainoa syy. Seppänen suosittelee asuntojen kuntotarkastuksia viiden vuoden välein. Mitä vanhemmasta asunnosta on kysymys, sitä tiheämpään tarkastuksia tulisi tehdä.
Rautakaupoista vuokrattavia pintakosteusmittareita Seppänen ei suosittele ainoiksi työkaluiksi. Pintakosteusmittari ilmoittaa ainoastaan, että esiintyykö pintamateriaaleissa poikkeavuutta, mutta ei paljasta, onko kosteutta pinnan alla olevissa rakenteissa.
Ammattilaisten työvälineillä kosteuden tutkiminen rakenteista onnistuu ilman paikkojen aukirepimistä. Esimerkiksi pesuhuoneissa kosteutta mittaava anturi viedään rakenteisiin laattojen välisestä saumasta, johon porataan pieni reikä viiden millimetrin terällä.
Pintakosteusmittari on helppokäyttöinen ja tämän vuoksi kuluttajat vuokraavat mielellään niitä. Mittarin saa vuokrattua 50 eurolla. Ammattilaisten tekemät kosteusmittaukset pintamateriaaleista ja rakenteista maksavat noin 200 euroa.
K-Rauta Äimäraution osastopäällikkö Pekka Järvelän mukaan pintakosteusmittarin tuloksia voidaan pitää melko luotettavina, jos mittaus tehdään ohjeiden mukaan.
"Me neuvomme tekemään mittauksen pesuhuoneissa kahden vuorokauden kuluttua suihkuttamisesta", Järvelä sanoo.
