Rakentaminen: Oulun kes­kus­taan nousee lä­hi­vuo­si­na uusia, aiempaa kor­keam­pia ker­ros­ta­lo­ja Hal­li­tus­ka­dul­le ja Hei­nä­pää­hän

Kevään ylioppilastulokset: Katso listoja Oulun ja muun Poh­jois-Poh­jan­maan uusista yli­op­pi­lais­ta

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kolumni
Tilaajille

Mitkä ovat his­to­rian jatkot – vieläkö ih­mis­kun­nas­sa löytyy sijaa op­ti­mis­mil­le?

Putin voi paradoksaalisesti olla demokratialle lopulta onneksi, jos demokratian arvo piirtyy kirkkaammin mieliimme ja jos ymmärrämme torjua horjuttamisyritykset hänen toimiensa seurauksena. Merkkejä tästä on jo näkyvissä.

Pari-kolmekymmentä vuotta sitten elettiin optimistista aikaa läntisessä maailmassa. Kun Pohjois-Irlannin pitkään jatkuneille levottomuuksille haettiin rauhanneuvotteluissa ratkaisua 1990-luvun loppupuolella, pääministeri Tony Blair ”tunsi historian käden olallaan”.  Irakin sodan alla 2003 Blair uskoi ”historian antavan anteeksi” siinäkin tapauksessa, että joukkotuhoaseita ei löytyisi, vaikka juuri niillä sotaa oli oikeutettu. Koettiin, että ollaan historian oikealla puolella

Neuvostoliiton romahdettua ja itäisen blokin maiden kuoriuduttua demokraattisiksi markkinatalousyhteiskunniksi historian suunnan ja lopun oletettiin olevan selvä: kaikkien yhteiskuntien marssia suurempaa vapautta, rauhaa sekä liberaalidemokratiaa kohden.