OLYMPIALAISET: Italian Jacobs pinkoi satasen olym­pia­voit­ta­jak­si Eu­roo­pan en­nä­tyk­sel­lä

”Mistä vauvat tu­le­vat?” – Asian­tun­ti­jat ker­to­vat, mitä lasten ki­pe­riin sek­suaa­li­ter­vey­teen liit­ty­viin ky­sy­myk­siin pitäisi vas­ta­ta.

Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä seksuaalikasvattajia.

Oulu
Seksuaalikasvatus ei ole mikään erillinen asia lapsen kasvattamisessa, vaan osa kasvatusta, muistuttaa Tietoiseksi-hankkeen hanketyöntekijä Sanna Ukonaho.
Seksuaalikasvatus ei ole mikään erillinen asia lapsen kasvattamisessa, vaan osa kasvatusta, muistuttaa Tietoiseksi-hankkeen hanketyöntekijä Sanna Ukonaho.
Kuva: bearfotos/freepik.com

”Mistä vauvat tulevat” on kenties kaikkein klassisin kysymys, jonka lähes jokainen vanhempi kuulee jossain vaiheessa lapsensa suusta. Jos kysymykseen ei ole valmistautunut etukäteen, saattaa hätäisesti keksitty vastaus olla huono pakokeino kiperästä tilanteesta.

Forum24 kysyi Oulun kaupungin seksuaalineuvojilta ja Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskuksen Tietoiseksi-hankkeen hanketyöntekijältä, miten lasten ja nuorten kanssa olisi parasta puhua seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista.

Mitä lapselle pitäisi vastata, kun hän kysyy, mistä vauvat tulevat, seksuaalineuvojat Terhi Juntunen, Sari Kokko ja Kaisa Laiti?

Lapsen esittämä kysymys on tärkeä. Lapselle voi kertoa, että vauva saa alkunsa vauvansiemenestä ja hän kasvaa mahassa, kohdussa, joka on vauvan koti, siihen saakka, kunnes hän syntyy ja tulee ulos äidin pimpin kautta.

Ikätason mukaisesti tietoa voi syventää vauvan syntymätavoista sekä miten vauvan voi saada myös adoption tai hedelmöityshoitojen kautta. On kuitenkin hyvä käyttää sellaisia arkisia sanoja, jotka lapsi helposti ymmärtää.

Mikä tieto on liikaa, mikä liian vähän, Tietoiseksi-hankkeen hanketyöntekijä Sanna Ukonaho?

Esimerkiksi seksistä ei tarvitse pienelle lapselle kertoa liian varhain, jos asia ei tule jollain tapaa lapsen itsensä kysymänä. Murrosikää lähestyessä nuorille on hyvä puhua jo seksistäkin liittyen oman kehon muutoksiin, seurusteluun, ehkäisyyn ja seksitaudeilta suojautumiseen. Erityisen tärkeää on puhua jo pienellekin lapselle siitä, mihin häntä saa koskea ja mihin toista voi koskea, mutta tässä asiassa pitää välttää liiallista pelottelua tai aiheuttamasta lapselle tunnetta, että hänen kehossaan on jotain hävettävää, mitä pitää piilotella. Omaan kehoon ja toisenkin kehoon tutustuminen on normaalia lasten leikkiä ja kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen.

Mikä on ikätasoista kertomista?

Ikätasoinen kertominen on sitä, että asioista kerrotaan sellaisilla sanoilla ja tavalla minkä lapsi ymmärtää. Mitä pienempi lapsi sen yksinkertaisempi vastaus riittää. On kuitenkin tärkeää kertoa lapsellekin seksuaalisuuteen liittyvistä asioista antamalla oikeaa tietoa. Esimerkiksi sukuelimistä voidaan perheessä käyttää jotain omaa nimitystä, puhua pimpistä ja pippelistä, mutta mitä isompi lapsi, sen tärkeämpi on lisätä lapsen sanavarastoa tässäkin asiassa, että lapsi ymmärtää myös kodin ulkopuolella, mistä puhutaan. Tämäkin on osa lasten tarvitsemia turvataitoja.

Millaiset seksuaaliterveyteen liittyvät asiat vanhemman täytyisi oma-aloitteisesti ottaa lapsen kanssa puheeksi, Terhi Juntunen, Sari Kokko ja Kaisa Laiti?

On hyvä nimetä kaikki kehonosat lapselle ja kertoa niiden tärkeät tehtävät. Näin vahvistat lapsen myönteistä kehokuvaa. Lapsen on hyvä tietää, että uimapuvun alla olevista kehonosista hän saa määrätä itse. Jos jokin tilanne tai kosketus tuntuu lapsesta pahalta, ohjaa häntä sanomaan ”ei”, lähtemään paikalta ja kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle. Auta lasta sanoittamaan omia tunteitaan, tunteista puhuminen luo turvallisuuden tunnetta. Katso ja kosketa lempeästi lastasi, pidä häntä sylissä, kerro, että rakastat häntä. Näin lapsi oppii arvostamaan itseään.

Voiko vanhempi luottaa siihen, että koulussa käsitellään seksuaaliterveyteen liittyviä asioita riittävästi ja jättää itse puhumatta niistä?

Vanhemmat ovat tärkeimpiä lapsen seksuaalikasvattajia, koska seksuaalista kehitystä tapahtuu koko lapsuuden ajan. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi rooli vanhemmilla on seksuaalikasvatuksessa. Omat vanhemmat voivat tarjota lapselleen turvallisen ympäristön kysyä asioista tarkemmin. Jokainen lapsen ja nuoren kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, tahdosta riippumattaan. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin omiin arvoihin ja asenteisiin sekä pohtia, mitä niiden kautta välittää lapselle.

Nykyisin hyvin nuoretkin voivat altistua esimerkiksi nettipornolle. Miten vanhemman pitäisi toimia, jos lapsi on törmännyt aikuisten maailmaan liian aikaisin?

On tärkeä olla läsnä lapselle ja kuunnella, mitä hän kertoo sekä kannustaa puhumaan siitä, mitä hän on nähnyt. Kehu lasta rohkeudesta, että hän on tullut kertomaan asiasta sinulle. Mikäli lapsi kieltäytyy puhumasta asiasta, on siihen hyvä palata myöhemmin. Aikuisten täytyy aina puuttua lasten pornon katseluun. Seksuaalisuudesta kiinnostuminen on kuitenkin luonnollista, joten on tärkeä vastata lapsen kysymyksiin ja tarjota tietoa esim. murrosikään ja seksuaalisuuteen liittyen luotettavista lähteistä.

Mitä haittaa siitä voi olla, että seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista ei keskustele lapsensa kanssa?

Hyvän seksuaaliterveyden perusta luodaan lapsuudessa. Jos lapsi ei saa tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän oppii seksuaalisuuteen liittyvät mallit ja uskomukset joka tapauksessa jostain. Suunnitelmallisen seksuaalikasvatuksen avulla parannetaan lapsen ja nuoren kykyä pitää itsestään huolta ja välttää riskitilanteisiin joutumista.