Vähän väliä voi lukea lehdistä, kuinka eri lajeja on sukupuuton partaalla. Onko suojelijoilla tullut mieleen, että isojen ja pienten petojen suojelu on yksi suuri syy esimerkiksi monien pienten ja suurempien lintujen katoon. Monilla alueilla epätasapaino on huomattava. Täysin rauhoitettuja ovat susi (metsästys poikkeusluvalla), maakotka, merikotka, kaikki haukat ja pöllöt. Karhua ja ilvestä sentään annetaan hiukan metsästää. Pienpetoja on luonnossa paljon, minkit, näädät, supikoirat, ketut, mäyrät ja niin edelleen.

Jokainen peto tarvitsee ravintoa, lihaa.