Valtiovarainministeriö (VM) ehdottaa hyvinvointialueiden merkittävää karsimista yhtenä vaihtoehtona ensi vaalikaudelle. VM:n mukaan alueita voisi olla joko 8–11 tai noin viisi.
VM on esitellyt omia näkemyksiään eduskuntapuolueiden hyvinvointialuetyöryhmälle aiemmin tällä viikolla. Ryhmä tekee linjauksia ensi vuoden hallitusohjelmaneuvotteluita varten.
Toinen päävaihtoehto, jota VM on ehdottanut, on hyvinvointialueiden muuttaminen asteittain aluejakoselvitysten perusteella. Lopputuloksena voi olla alueiden yhdistäminen.
Hyvinvointialueita on nykyisin 21. Helsingin kaupunki tuottaa itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.
Poliittisesti vaikeaa
Ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen VM:stä kirjoitti jo viime viikolla kolumnissaan, että hyvinvointialueita on pitkällä aikavälillä edelleen liikaa suhteessa väestökehitykseen ja alueiden kantokykyyn.
– Tulevassa hallitusohjelmassa tulee olla selkeät askelmerkit, joilla järjestämisvastuuta vahvistetaan, Ahonen kirjoittaa.
Hän pohtii vaihtoehtoina nykyistä suurempia järjestäjiä, vahvempaa alueiden välistä yhteistyötä, erikoissairaanhoidon nykyistä selkeämpää keskittämistä tai kaikkia näitä.
Mikään vaihtoehdoista ei Ahosen mukaan ole poliittisesti helppo, mutta vaikeita kysymyksiä ei saa lakaista maton alle.
Lindén: Liian aikaista puhua
Kokoomus on ollut selkeimmin alueiden vähentämisen kannalla. Viimeksi tällä viikolla puolue esitti hyvinvointialueiden määräksi 5+1-mallia, kun se julkisti talousohjelmansa ensi vaalikaudelle.
Parlamentaarisen työryhmän SDP:läinen jäsen Aki Lindén kommentoi asiaa STT:lle perjantaina.
– Minun tulkintani mukaan kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että nyt ei ole alueiden yhdistämisen ajankohta. Kokoomuskaan ei siinä kokouksessa ollut innostunut tämän puolesta.
Lindén kertoo itse pitäneensä kokouksessa puheenvuoron, jossa sanoi, että kysymykseen pitää palata 2030-luvulla. Nyt pitää keskittyä siihen, että saadaan palvelut pelaamaan eri alueilla.
– On arveltu, että yhdistämisestä voisi olla ainakin joillakin alueilla merkittävästi lisäkustannuksia, joudutaan harmonisoimaan palkkoja ja muuttamaan jälleen tietojärjestelmiä.
Lindénin mukaan avoimeksi jäi, tarkoittiko VM, että tämä toteutuisi jo ensi hallituskaudella vai että seuraava hallitus vasta tekisi suunnitelmia.
VM myöntää, että alueiden karsimisesta seuraisi muutoskustannuksia. Näitä syntyisi esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista, uuden hallinnon perustamisesta ja tietojärjestelmämuutoksista.
"Ei ole säästötoimi"
Myös perussuomalaisia ryhmässä edustava Jani Mäkelä sanoo, että hyvinvointialueiden määrän vähentäminen ei ole säästötoimi.
– Se jopa lyhyellä aikavälillä voisi nostaa kustannuksia, kun palkat pitää harmonisoida hyvinvointialueiden välillä ja tulee muutoskuluja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja sanoo STT:lle.
Perussuomalaiset ei ole muodostanut asiaan vielä kantaa.
Kokoomuksen varsinaiset jäsenet parlamentaarisessa ryhmässä ovat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa. STT ei iltapäivällä tavoittanut heitä kommentoimaan asiaa.
