Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan kompromissia Puolan ja Unkarin kanssa ei haeta oikeusvaltioperiaatteen sisällöstä.
Rahoituspakettejakaan tuskin avataan, sillä ne on hyväksytty etukäteen. Kyse on elvytyspaketista ja seitsemän vuoden budjetista.
– Kompromissielementit löytyvät ulkopuolelta, sanoi Tuppurainen mediatilaisuudessa toimittajille tiistaina eurooppaministerien videokokouksen jälkeen.
Kyseessä voi olla esimerkiksi julistus, ettei oikeusvaltioperiaatetta ole suunnattu yksittäisiä jäsenmaita vastaan, vaan se koskee kaikkia, myös Suomea.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi keskiviikkona eduskunnan suurelle valiokunnalle oikeusvaltiomekanismin olevan olennainen osa pakettia.
Euroopan unionista kerrottiin Reutersin mukaan Saksan löytäneen neuvotteluissa alustavan sovun Puolan ja Unkarin kanssa keskiviikkona.
Tämä sopu on vielä kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävä. Erityisesti elvytyspaketille kriittisen Hollannin hyväksyntä on tärkeää. Kompromissin sisällöstä ei vielä keskiviikkona ollut tietoa.
EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat torstaina ja perjantaina huippukokoukseen, jossa yritetään avata elvytyspaketista ja monivuotisesta rahoituksesta syntynyttä umpisolmua.
Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Toinen suuri kysymys ovat brexit-neuvottelut Britannian kanssa. Niistä huippukokouksessa tuskin kuitenkaan tehdään päätöksiä, sillä neuvottelut ovat jumissa.
Huippukokouksessa on tarkoitus linjata myös EU:n ilmastotoimia, jotka ovat välillisesti kytköksissä budjettijumiin.
Puola ja Unkari ovat asettuneet koko EU:n elvytyspakettia ja monivuotista budjettia vastaan, jos yhteensä 1,8 biljoonan euron käyttö sidotaan oikeusvaltioehtoihin.
Valtiot kokevat, että ehdot ovat poliittisia ja ne on suunnattu niitä vastaan.
Tuppuraisen mukaan tästä ei ole kyse. Toisaalta EU:n muut 25 jäsenmaata ovat ottamassa tiukan kannan oikeusvaltioperiaatteeseen. Kertaalleen hyväksytystä periaatteesta ei luovuta.
Jos Puola ja Unkari eivät suostu muuta kautta haettuun kompromissiin, yksi vaihtoehto on sopia uudesta elvytyspaketista 25 jäsenmaan kesken ja jättää Puola ja Unkari ilman niille jyvitettyjä kymmeniä miljardeja koronaelvytyseuroja.
– Valtioiden välinen sopimus sisältää juridisia ongelmia. Lähtökohtaisesti parempi on EU27-sopimus, viittaa Tuppurainen Puolan ja Unkarin sisältävään kompromissiin.
Varsinkin Unkarille oikeusvaltiokantansa puolustamisesta on tullut korkean luokan sisäpoliittinen kysymys.
Tuppurainen vakuuttaa, ettei Suomi tule tinkimään jo sovituista ja eduskunnassa hyväksytyistä asioista.
Oikeusvaltioperiaatetta ei vesitetä.
– Ratkaisun on oltava sellainen, että se voidaan Suomen eduskunnassa hyväksyä.
Tuppurainen muistuttaa, että uusikin neuvottelutulos elvytyspaketista pitää hyväksyä vielä jäsenmaiden parlamenteissa.
Neuvotteluasetelmissa Puolaa ja Unkaria vastaan on Tuppuraisen mielestä hyvä, etteivät muut elvytyspaketin nettosaajat ole kiirehtimässä pakettia vesitetyin ehdoin.
– Paine kohdistuu Puolaan ja Unkariin. Heillä on suurin vastuu.